Vuosilomalaki rakentuu ansaintaperiaatteelle, jonka mukaisesti työntekijä ansaitsee lomaa lomanmääräytymisvuoden aikana tekemällä työtä. Käytännössä vuosiloman pituuden määrittävät työsuhteen kesto sekä 1.4.-31.3. välisenä aikana tehtyjen täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärä.
Lue artikkeliUudistettu yhteistoimintalaki (1333/2021) astui voimaan 1. tammikuuta 2022. Sen edeltäjä oli laki yhteistoiminnasta yrityksissä (334/2007), josta käytetään tässä artikkelissa nimitystä ’vanha yhteistoimintalaki’. Tässä artikkelissa tarkastellaan uuden yhteistoimintalain tuomia muutoksia vanhaan yhteistoimintalakiin verrattuna.
Lue artikkeliMääräaikaiset työsopimukset ovat yleisiä monilla aloilla, esimerkiksi palvelusektorilla. Kun samojen osapuolten, eli saman työnantajan ja työntekijän, välillä toisiaan seuraavat useat määräaikaiset työsopimukset, syntyy niin sanottu ketjusopimustilanne. Tällaisessa tilanteessa puhutaan määräaikaisten työsopimusten ketjuttamisesta. Tässä artikkelissa tarkastellaan, mitä työsopimuslaki sanoo määräaikaisten työsopimusten ketjuttamisesta.
Lue artikkeliTyöehtosopimuksen (TES) tarkoituksena on turvata työntekijöiden vähimmäistyöehdot ja työrauha tietyn sopimuskauden ajaksi. Keskeinen osa työehtosopimusta on osapuolten välinen työrauhavelvollisuus, josta säädetään työehtosopimuslaissa.
Lue artikkeliVirkamiehiä ovat valtiolla tai muussa julkisyhteisössä virkasuhteessa työskentelevät henkilöt. Virkamiehellä on tiettyjä velvollisuuksia, joita tavallisessa työsuhteessa olevalla työntekijällä ei ole.
Lue artikkeliTyösuhteessa palkkaa maksetaan tehdystä työstä. Tästä periaatteesta on kuitenkin olemassa poikkeuksia. Joskus työnteko estyy työntekijän sairauden tai tapaturman vuoksi. Työsopimuslain mukaan työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaan tiettyjen edellytysten täyttyessä.
Lue artikkeliTyöntekijä voi saada varoituksen laiminlyödessään tai rikkoessaan työsuhteesta johtuvia velvollisuuksia. Varoituksen tarkoituksena on antaa työntekijälle mahdollisuus korjata menettelynsä kiinnittämällä siihen huomiota. Työsopimuslaki edellyttää, että työnantaja antaa työntekijälle moitittavasta menettelystä varoituksen ennen irtisanomista. Jos kyse on vakavasta työsuhteeseen liittyvästä rikkomuksesta, irtisanominen voidaan tehdä ilman varoitustakin.
Lue artikkeliVuoden 2020 alussa voimaan tullut työaikalaki toi mukanaan uudenlaisen työaikamuodon: joustotyöajan. Työantaja ja työntekijä voivat työehtosopimuksen säännöllisen työajan pituutta ja sijoittamista koskevista määräyksistä poiketen sopia joustotyöaikaa koskevasta työaikaehdosta, jonka mukaan vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää.
Lue artikkeliVuonna 2019 EU hyväksyi ns. Whistleblower-direktiivin. Direktiivin tarkoituksena on luoda tehokkaat kanavat EU-oikeuden rikkomuksista ilmoittamiselle, suojata ilmiantajaa ilmiannettavan organisaation vastatoimilta ja kouluttaa julkisia toimijoita ilmiantotapausten käsittelyssä. Direktiivin velvoittaa organisaatiot luomaan tehokkaat sisäiset kanavat ilmiantamiselle.
Lue artikkeliKilpailukieltosopimuksella saadaan rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä uusi työsopimus tai harjoittaa ammattia enintään kuuden kuukauden ajan. Tästä poikkeuksena kilpailukieltosopimus voi kestää enintään vuoden, jos työntekijä saa tästä kohtuullisen korvauksen. Kilpailukieltosopimuksen rikkomisen rangaistukseksi voidaan sopia sopimussakosta, joka voi enimmäismäärältään vastata työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden palkkaa.
Lue artikkeli