Työ ja virka

Uuden yhteistoimintalain tuomat muutokset

Julkaistu: 30.03.2022

Uudistettu yhteistoimintalaki (1333/2021) astui voimaan 1. tammikuuta 2022. Sen edeltäjä oli laki yhteistoiminnasta yrityksissä (334/2007), josta käytetään tässä artikkelissa nimitystä ’vanha yhteistoimintalaki’. Tässä artikkelissa tarkastellaan uuden yhteistoimintalain tuomia muutoksia vanhaan yhteistoimintalakiin verrattuna. Yhteistoimintalakia sovelletaan yrityksissä ja yhteisöissä, joiden työsuhteessa olevien työntekijöiden lukumäärä on säännöllisesti vähintään 20. Lakia ei sovelleta valtion tai kuntien virastoissa tai laitoksissa, sillä niihin soveltuu oma lakinsa: laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa.

Uudistetun yhteistoimintalain tarkoituksena on edistää työpaikoilla toimintakulttuuria, jossa työnantaja ja henkilöstö toimivat yhteistoiminnan hengessä toistensa oikeuksia ja velvollisuuksia kunnioittaen ja ottaen samalla huomioon toistensa edut. Lain tarkoituksena on, että yrityksen toimintaa ja työyhteisöä kehitetään jatkuvaluonteisesti sekä toiminnan tuloksellisuutta ja työhyvinvointia parannetaan. Yhteistoimintalailla halutaan myös turvata riittävä ja oikea-aikainen tiedonkulku työnantajan ja henkilöstön välillä. Lailla halutaan lisäksi turvata henkilöstön vaikutusmahdollisuudet yrityksen päätöksenteossa silloin, kun se koskee heidän työtään, työolojaan tai asemaansa yrityksessä. Nämä edellä mainitut lain tarkoitukset näkyvät yhteistoimintalakiin otetuissa uudistuksissa.

Uudistettu yhteistoimintalaki muodostuu kolmesta kokonaisuudesta:

1)    Jatkuva vuoropuhelu työnantajan ja henkilöstön välillä

2)    Muutosneuvottelut

3)    Henkilöstön edustaja yrityksen hallinnossa

Ensinnäkin yhtenä yhteistoimintalain uudistuksena on jatkuvan vuoropuhelun käytäntö. Tästä uudesta käytännöstä säädetään yhteistoimintalain 2 luvussa. Yhteistoimintalain 6 § asettaa työnantajalle velvollisuuden käydä säännönmukaista vuoropuhelua henkilöstön edustajien kanssa asioissa, jotka koskevat yrityksen tai yhteisön toimintaa sekä työyhteisön kehittämistä. Säännönmukaista vuoropuhelua on käytävä mm. yrityksen tai yhteisön kehitysnäkymistä ja taloudellisesta tilanteesta, työpaikalla sovellettavista säännöistä, käytännöistä ja toimintaperiaatteista sekä henkilöstön osaamistarpeista ja osaamisen kehittämisestä.

Käytännössä vuoropuhelu toteutetaan työnantajan ja henkilöstön edustajan välisessä kokouksessa, jonka järjestelyistä työnantaja vastaa. Lain mukaan vuoropuhelu on käytävä vähintään neljännesvuosittain eli yhteensä neljä kertaa vuodessa. Pienemmissä alle 30 työntekijän yrityksissä vuoropuhelu on käytävä kaksi kertaa vuodessa. Tilanteessa, jossa yrityksessä ei ole valittu henkilöstön edustajaa riittää, että vuoropuhelu käydään kerran vuodessa järjestettävässä yhteisessä tilaisuudessa. Säännönmukaisen vuoropuhelun tarkoituksena on lisätä vuorovaikutusta ja henkilöstön tiedoksisaantia yrityksissä.

Toinen yhteistoimintalain uudistus koskee neuvotteluita, jotka vaikuttavat olennaisesti henkilöstön asemaan. Ennen kuin työnantaja tekee päätöksen henkilöstön asemaan olennaisesti vaikuttavista asioista, kuten työvoiman vähentämisestä, hänen on neuvoteltava työntekijöiden edustajien tai työntekijöiden kanssa. Vanhassa laissa näistä neuvotteluista käytettiin nimitystä yhteistoimintaneuvottelut eli yt-neuvottelut: uudistetussa yhteistoimintalaissa näitä puolestaan kutsutaan muutosneuvotteluiksi.

Muutosneuvottelut säilyivät menettelytavoiltaan pääosin samanlaisina kuin vanhassa yhteistoimintalaissa. Uudistetussa laissa kuitenkin vahvistettiin henkilöstön edustajan roolia neuvotteluissa. Yhteistoimintalain 22 §:n mukaan neuvotteluihin osallistuvalla henkilöstön edustajalla tai työntekijällä on oikeus esittää kirjallisesti ehdotuksia ja vaihtoehtoisia ratkaisuja muutosneuvotteluissa käsiteltäväksi.

Kolmantena yhteistoimintalain uudistuksena olivat henkilöstön hallintoedustusta koskevat säännökset. Säännöksiä hallintoedustajasta sovelletaan yrityksiin, joissa työskentelee Suomessa vähintään 150 työntekijää. Yhteistoimintalain säännökset hallintoedustuksesta vastaavat pitkälti vanhaa lakia eli lakia henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa, mutta siirtyivät uudistuksen myötä hallintoedustuslaista osaksi yhteistoimintalakia. Yhteistoimintalain 5 luku käsittelee henkilöstön edustusta yrityksen tai yhteisön hallinnossa. Henkilöstön edustus yrityksen hallinnossa edistää tiedonkulkua ja tuo henkilöstön asiantuntemuksen hyödynnettäväksi päätöksentekoon. Henkilöstön edustajaa yrityksen hallinnossa kutsutaan uudessa laissa hallintoedustajaksi.  Henkilöstön on oltava edustettuna toimielimessä, jossa tosiasiallisesti käsitellään tärkeitä liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevia kysymyksiä.

Tiivistetysti voidaan todeta, että yhteistoimintalain uudistusten tarkoituksena on parantaa vuorovaikutusta yrityksissä sekä lisätä yrityksen henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja tiedonsaantia. ​​​​

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Työntekijän oikeus perhevapaisiin

Työsopimuslaissa (55/2001) säädetään työntekijän oikeudesta perhevapaisiin. Perhevapaiden tarkoitus on helpottaa työntekijän työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista silloin, kun hänen perheessään on pieniä lapsia tai kun perheenjäsen on sairastunut taikka joutunut onnettomuuteen, ja työntekijän poissaolo on tämän vuoksi välttämätöntä. Lasten vanhemmilla on oikeus vapaan pitämiseen ja heidän toimeentulonsa vapaan ajalta on lainsäädännön tasolla turvattu. Perhevapaata koskevilla säännöksillä turvataan molempien vanhempien oikeus olla poissa töissä.

Lue artikkeli

Artikkelit

Työsuhdekeksinnöt

Työsuhdekeksinnöllä tarkoitetaan työntekijän työsuhteen aikana ja työsuhteen yhteydessä tekemää keksintöä, joka on suojattavissa patentilla Suomessa. Laki oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin (656/1967, työsuhdekeksintölaki) sisältää säännöksiä siitä, kenelle keksinnöistä johtuvat oikeudet kuuluvat tilanteessa, jossa keksintö on tehty työsuhteessa ja keksintö liittyy kyseiseen työsuhteeseen.

Lue artikkeli

Artikkelit

Vuosiloman ansaintaperiaate

Vuosilomalaki rakentuu ansaintaperiaatteelle, jonka mukaisesti työntekijä ansaitsee lomaa lomanmääräytymisvuoden aikana tekemällä työtä. Käytännössä vuosiloman pituuden määrittävät työsuhteen kesto sekä 1.4.-31.3. välisenä aikana tehtyjen täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärä.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.