Työehtosopimuksen (TES) tarkoituksena on turvata työntekijöiden vähimmäistyöehdot ja työrauha tietyn sopimuskauden ajaksi. Keskeinen osa työehtosopimusta on osapuolten välinen työrauhavelvollisuus, josta säädetään työehtosopimuslaissa. Työrauhavelvollisuuden syntyminen edellyttää voimassa olevaa työehtosopimusta. Työehtosopimuksen voimassa olon ulkopuolella työrauhavelvollisuus ei ole voimassa.
Työehtosopimuslain 8 § sisältää määräyksen työrauhavelvollisuuden noudattamisesta. Kyseinen pykälä sisältää kaksi erillistä työrauhavelvollisuutta. Ensinnäkin laissa kielletään työehtosopimuksessa mainittuja tahoja itse ryhtymästä työtaistelutoimenpiteisiin. Tätä velvollisuutta kutsutaan passiiviseksi työrauhavelvollisuudeksi. Toiseksi työrauhavelvollisuutta koskeva pykälä velvoittaa työehtosopimukseen sidottuja yhdistyksiä huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäsenet ryhdy kiellettyihin työtaistelutoimenpiteisiin. Tätä velvollisuutta kutsutaan aktiiviseksi työrauhavelvollisuudeksi, eli niin sanotuksi valvontavelvollisuudeksi.
Työrauhavelvollisuuden sisältönä on se, että tietynlaiset työtaistelutoimenpiteet ovat kiellettyjä. Työtaistelutoimenpiteen käsitettä ei ole määritelty työehtosopimuslaissa, eikä myöskään muuallakaan työlainsäädännössä. Käytännössä työtaistelutoimenpide on kuitenkin helppo tunnistaa. Työtaistelutoimenpiteet toteutetaan työntekijäpuolella yleensä lakolla ja työnantajapuolella työsululla. On huomoitava, että työehtosopimuslain mukainen työrauhavelvollisuus koskee vain työehtosopimukseen ja sen sisältöön kohdistuvia työtaistelutoimenpiteitä.
Passiivinen työrauhavelvollisuus koskee työehtosopimukseen osallisia työnantajia tai työnantajien ja työntekijöiden yhdistyksiä. Lisäksi passiivinen työrauhavelvollisuus koskee työehtosopimukseen pelkästään sidottuja yhdistyksiä, eli esimerkiksi työehtosopimukseen osallisen työntekijäliiton paikallis- ja ammattiosastoja, työehtosopimukseen pelkästään sidottuja työnantajia sekä ns. suostujayhdistyksiä. Passiivinen työrauhavelvollisuus merkitsee, että työehtosopimuksen solmineet työnantajien ja työntekijöiden yhdistykset sekä työehtosopimukseen sidotut työnantajat eivät saa ryhtyä työehtosopimuksen sisältöön kohdistuviin työtaistelutoimenpiteisiin. Tämä velvoite ei kuitenkaan koske yksittäisiä työntekijöitä.
Aktiivinen työrauhavelvollisuus puolestaan koskee työehtosopimukseen joko osallisina tai muuten sidottuja rekisteröityjä yhdistyksiä. Aktiivinen työrauhavelvollisuus on työnantaja- ja työntekijäyhdistyksille asetettu valvontavelvollisuus huolehtia siitä, että työntekijät noudattavat työehtosopimuksen määräyksiä ja työrauhavelvollisuutta, eivätkä ala kiellettyihin työtaistelutoimenpiteisiin. Valvovat järjestöt ovat velvollisia puuttumaan työrauhavelvollisuutta rikkovaan toimintaan. Lain mukaan työehtosopimukseen osallisen yhdistyksen katsotaan laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa, mikäli se ei ole soveltanut selvää ja riidatonta työehtosopimuksen määräystä työehtosopimukseen osallisten yhdistysten yksimielisen kannan mukaisesti eikä väärää soveltamista korjata nopeasti sen jälkeen kun se on tullut yhdistyksen tietoon. Aktiivinen työrauhavelvollisuus ei koske yksittäisiä työntekijöitä, vaan sitoo tahoja, jotka ovat laatineet tai liittyneet myöhemmin työehtosopimukseen. Esimerkiksi työnantaja- ja työntekijäjärjestöt, liitot ja yhdistykset ovat työrauhavelvollisuuteen sidottuja. Käytännössä työntekijöiden yhdistys voi joutua vastuuseen yksittäisten työntekijöiden työrauhavelvollisuutta rikkovasta käyttäytymisestä, sillä yhdistysten tulisi estää tällainen käyttäytyminen.
Työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat joko työehtosopimuksen yksittäiseen määräykseen tai sopimukseen kokonaisuudessaan, ovat kiellettyjä. Työtaistelutoimenpide kohdistuu kielletyllä tavalla työehtosopimuksen yksittäiseen määräykseen, jos sillä pyritään kumoamaan tai muuttamaan tämä määräys. Kiellettyä on se, että vastapuoli yritetään pakottaa soveltamaan työehtosopimuksen määräystä toisin. Työrauhavelvollisuutta rikotaan esimerkiksi silloin, jos työnantaja yritetään työtaistelutoimenpiteen avulla pakottaa maksamaan työehtosopimuksen palkkanormeja parempia palkkoja.
Työehtosopimuslain mukaan ne työtaistelutoimenpiteet, jotka eivät ole kiellettyjä, ovat sallittuja. Täten sallittuja ovat työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat työehtosopimuksen ulkopuolisiin asioihin. Lain mukaan myötätuntotaistelutoimenpiteet voivat olla sallittuja tietyissä tilanteissa. Myötätuntotyötaistelulla tarkoitetaan toisen työntekijäryhmän työtaistelun tukemista. Myötätuntotaistelut tai poliittiset taistelut ovat sallittuja silloin, kun niillä ei pyritä vaikuttamaan oman työehtosopimuksen määräyksiin.
Työrauhavelvollisuuden rikkomisesta voidaan määrätä rangaistuksena hyvityssakko. Hyvityssakko tuomitaan rangaistuksena sille työehtosopimuksen osapuolelle, joka rikkoo työrauhavelvollisuutta. Hyvityssakko voidaan määrätä maksettavaksi myös silloin, kun työehtosopimuksen osapuoli rikkoo omaa valvontavelvollisuuttaan, eli ei valvo työehtosopimuksen noudattamista yhdistysten jäsenten osalta. Hyvityssakko voidaan määrätä sekä aktiivisen että passiivisen työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta. Mikäli työsopimus on määräaikainen, saa koeaika pidennyksineen olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, mutta ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta. Koeaika on työsuhteen alkuun sijoittuva aika, jonka aikana työnantaja voi selvittää työntekijän ammattitaidon ja soveltuvuuden hänelle annettuun tehtävään. Samalla myös työntekijä saa mahdollisuuden selvittää vastaavatko työ ja työolosuhteet hänen toiveitaan ja odotuksiaan. Koeaikamääräykset ovatkin varsin yleinen käytäntö työelämässä osapuolten soveltuvuuden selvittämiseksi.
Lue artikkeliHäirinnän ja muun epäasiallisen kohtelun estäminen on koko työyhteisön asia. Jokaisella työntekijällä on mahdollisuus toiminnallaan edistää työyhteisön hyvinvointia, mutta päävastuu työntekijöiden henkisestä ja fyysisestä turvallisuudesta ja hyvinvoinnista on kuitenkin työnantajalla. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa edistämään työntekijöiden fyysistä kuin myös henkistäkin hyvinvointia. Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennaltaehkäistä työstä ja työympäristöstä johtuvia terveyshaittoja.
Lue artikkeliKuittauksella tarkoitetaan sopijapuolten saamisten käyttämistä puolin ja toisin velkojen maksuksi. Kuittaamisesta seuraa, että saamisoikeudet lakkaavat siltä osin kuin ne peittävät toisensa. Mikäli työnantajalla on saatavia työntekijältä, on työnantajalla tiettyjen edellytysten täyttyessä oikeus kuitata oma saatavansa suoraan työntekijän palkasta.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.