Työ ja virka

Virkamiehen velvollisuudet

Julkaistu: 15.12.2021

Virkamiehiä ovat valtiolla tai muussa julkisyhteisössä virkasuhteessa työskentelevät henkilöt. Virkamiehellä on tiettyjä velvollisuuksia, joita tavallisessa tyäsuhteessa olevalla työntekijällä ei ole. Virkamies ei ole työsopimussuhteessa, vaan virkamiehen palvelussuhteesta käytetään nimitystä virkasuhde. Virka ja virkasuhde ovat julkisten tehtävien hoitamista varten. Virkamies on nimitetty tehtävään, jossa hän toteuttaa yleistä etua sekä palvelee hallinnon asiakkaita. Virkamiehen velvollisuudet ja toiminnan yleiset laatuvaatimukset on määritelty lailla. Virkamiehen velvollisuuksista säädetään pääasiassa valtion virkamieslaissa.

Valtion virkamieslain mukaan virkamiehen velvollisuutena on hoitaa tehtävänsä asianmukaisesti ja viivytyksettä. Tätä velvollisuutta kutsutaan virantoimitusvelvollisuudeksi. Lain mainitsema asianmukaisuus tarkoittaa, että tehtävät on pyrittävä hoitamaan mahdollisimman kustannustehokkaasti. Asianmukaisuuteen kuuluu myös viranomaisen huolellisuus ja puolueettomuus päätöksiä tehtäessä. Koska virkamies käyttää työssään julkista valtaa, on hänellä ehdoton velvoite noudattaa lakia sekä toimia puolueettomasti, tasapuolisesti ja riippumattomasti.

Virkamiehen keskeisin velvollisuus on virkatehtäviensä suorittaminen. Virkamiehen tulee toteuttaa lainsäädännössä määriteltyjä hallinnollisia tehtäviä ja palvella hallinnon asiakkaita. Lain mukaan virkamiehen velvollisuutena on noudattaa hänelle annettuja työnjohto- ja valvontamääräyksiä. Virkamiehellä on kuitenkin oikeus ja velvollisuus kieltäytyä noudattamasta esimiehen antamaa työnjohtomääräystä, joka on ilmeisessä riidassa lain kanssa. Virkamiehen toiminnan on aina oltava lainmukaista. Kun kyse on tulkinnanvaraisesta tilanteesta, on virkamies velvollinen noudattamaan esimiehen antamaa määräystä. 

Lain mukaan virkamiehen tulee myös käyttäytyä asemansa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla. Tämä säännös edellyttää virkamiehiltä hyvää ja asianmukaista käyttäytymistä. Arviointiperusteina ovat virkamiehen asema ja tehtävät. Esimerkiksi asiakaspalvelutehtävissä toimiminen edellyttää virkamieheltä asiallista ja kohteliasta käyttäytymistä.

Julkisen viran hoitaminen edellyttää luottamusta ja henkilön luotettavuutta. Lain mukaan virkamies ei saa vaatia, hyväksyä tai ottaa vastaan taloudellista tai muuta etua, jos se voi heikentää luottamusta virkamieheen taikka viranomaiseen. Virkamies ei saa hyväksyä tai vaatia tällaista etua viran ulkopuolellakaan, jos se olisi omiaan heikentämään luottamusta julkisen vallan puolueettomuuteen ja riippumattomuuteen. Tämä vahvistaa virkamiesten luotettavuutta ulkopuolisten ja hallinnon asiakkaiden silmissä. Lain asettaman kiellon tarkoituksena on estää sellaisen käsityksen syntyminen, että virkamies on lahjottavissa tai että viranomaisen toimintaan on mahdollista vaikuttaa epäasiallisin keinoin.

Virkamiehen velvollisuuksista suurin osa koskee virka-ajalla tapahtuvaa toimintaa. On kuitenkin muutamia velvollisuuksia, jotka seuraavat virkamiestä vapaa-ajalle. Ensinnäkin julkisuuslain mukaan virkamieheen kohdistuu vaitiolovelvollisuus, joka tarkoittaa kieltoa paljastaa viranomaisella olevaa tietoa. Virkamies ei saa myöskään käyttää hyväkseen virkaa hoitaessa saamiaan tietoja. Vaitiolovelvollisuuden kohteena ovat viranomaisen asiakirjaan sisältyvät tiedot, jotka on laissa erikseen säädetty salassa pidettäviksi, sekä muut kuin tallennetut tiedot, jotka asiakirjaan merkittyinä olisi lain mukaan pidettävä salassa.

Virkamiehen vapaa-aikaan kohdistuu lisäksi virkamieslain säännös, jonka mukaan viranomaisten on käyttäydyttävä asiallisesti ja arvokkaasti myös vapaa-ajallaan. On katsottu, että erityisesti johtavassa asemassa olevien virkamiesten voidaan heidän asemansa perusteella edellyttää käyttäytyvän tietyllä tavalla myös virka-ajan ulkopuolella. Kun virkatehtäviin kuuluu merkittävää julkisen vallan käyttöä, voi esimerkiksi vapaa-ajalla tehty rikos merkittävästi heikentää luottamusta viranomaisen toimintaan. On kuitenkin huomioitava, että liian ankarien vastuiden asettaminen vapaa-ajalla tehdyistä teoista voi rajoittaa virkamiehen perusoikeuksia ja vapautta kielletyllä tavalla.

Laki säätelee myös virkamiehen muuta toimintaa. Lain mukaan virkamies, jonka tehtäviin kuuluu edustaa valtiota työnantajana, ei saa toimia valtioon palvelussuhteessa olevia edustavassa yhdistyksessä sellaisessa asemassa, että yhdistyksessä toimiminen on ristiriidassa sanotun virkatehtävän kanssa. Lailla rajoitetaan myös virkamiehen mahdollisuutta pitää sivutointa. Lain mukaan virkamies ei saa ottaa vastaan eikä pitää sivutointa, joka edellyttää työajan käyttämistä sivutoimeen kuuluvien tehtävien hoitamiseen, ellei asianomainen viranomainen hakemuksesta myönnä hänelle siihen lupaa. Virkamiehen pääasiallisena velvollisuutena on virkatehtävien suorittaminen. Siksi sivutoimien vastaanottamista ja pitämistä on rajoitettu lailla. Palkaton työ tai tehtävä yhdistyksessä ei ole lain tarkoittama sivutoimi, joten sellaiseen toimintaan ei voida kohdistaa rajoituksia.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Työntekijän oikeus perhevapaisiin

Työsopimuslaissa (55/2001) säädetään työntekijän oikeudesta perhevapaisiin. Perhevapaiden tarkoitus on helpottaa työntekijän työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista silloin, kun hänen perheessään on pieniä lapsia tai kun perheenjäsen on sairastunut taikka joutunut onnettomuuteen, ja työntekijän poissaolo on tämän vuoksi välttämätöntä. Lasten vanhemmilla on oikeus vapaan pitämiseen ja heidän toimeentulonsa vapaan ajalta on lainsäädännön tasolla turvattu. Perhevapaata koskevilla säännöksillä turvataan molempien vanhempien oikeus olla poissa töissä.

Lue artikkeli

Artikkelit

Työsuhdekeksinnöt

Työsuhdekeksinnöllä tarkoitetaan työntekijän työsuhteen aikana ja työsuhteen yhteydessä tekemää keksintöä, joka on suojattavissa patentilla Suomessa. Laki oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin (656/1967, työsuhdekeksintölaki) sisältää säännöksiä siitä, kenelle keksinnöistä johtuvat oikeudet kuuluvat tilanteessa, jossa keksintö on tehty työsuhteessa ja keksintö liittyy kyseiseen työsuhteeseen.

Lue artikkeli

Artikkelit

Vuosiloman ansaintaperiaate

Vuosilomalaki rakentuu ansaintaperiaatteelle, jonka mukaisesti työntekijä ansaitsee lomaa lomanmääräytymisvuoden aikana tekemällä työtä. Käytännössä vuosiloman pituuden määrittävät työsuhteen kesto sekä 1.4.-31.3. välisenä aikana tehtyjen täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärä.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.