Työ ja virka

Virkamiehen velvollisuudet

Julkaistu: 15.12.2021

Virkamiehiä ovat valtiolla tai muussa julkisyhteisössä virkasuhteessa työskentelevät henkilöt. Virkamiehellä on tiettyjä velvollisuuksia, joita tavallisessa tyäsuhteessa olevalla työntekijällä ei ole. Virkamies ei ole työsopimussuhteessa, vaan virkamiehen palvelussuhteesta käytetään nimitystä virkasuhde. Virka ja virkasuhde ovat julkisten tehtävien hoitamista varten. Virkamies on nimitetty tehtävään, jossa hän toteuttaa yleistä etua sekä palvelee hallinnon asiakkaita. Virkamiehen velvollisuudet ja toiminnan yleiset laatuvaatimukset on määritelty lailla. Virkamiehen velvollisuuksista säädetään pääasiassa valtion virkamieslaissa.

Valtion virkamieslain mukaan virkamiehen velvollisuutena on hoitaa tehtävänsä asianmukaisesti ja viivytyksettä. Tätä velvollisuutta kutsutaan virantoimitusvelvollisuudeksi. Lain mainitsema asianmukaisuus tarkoittaa, että tehtävät on pyrittävä hoitamaan mahdollisimman kustannustehokkaasti. Asianmukaisuuteen kuuluu myös viranomaisen huolellisuus ja puolueettomuus päätöksiä tehtäessä. Koska virkamies käyttää työssään julkista valtaa, on hänellä ehdoton velvoite noudattaa lakia sekä toimia puolueettomasti, tasapuolisesti ja riippumattomasti.

Virkamiehen keskeisin velvollisuus on virkatehtäviensä suorittaminen. Virkamiehen tulee toteuttaa lainsäädännössä määriteltyjä hallinnollisia tehtäviä ja palvella hallinnon asiakkaita. Lain mukaan virkamiehen velvollisuutena on noudattaa hänelle annettuja työnjohto- ja valvontamääräyksiä. Virkamiehellä on kuitenkin oikeus ja velvollisuus kieltäytyä noudattamasta esimiehen antamaa työnjohtomääräystä, joka on ilmeisessä riidassa lain kanssa. Virkamiehen toiminnan on aina oltava lainmukaista. Kun kyse on tulkinnanvaraisesta tilanteesta, on virkamies velvollinen noudattamaan esimiehen antamaa määräystä. 

Lain mukaan virkamiehen tulee myös käyttäytyä asemansa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla. Tämä säännös edellyttää virkamiehiltä hyvää ja asianmukaista käyttäytymistä. Arviointiperusteina ovat virkamiehen asema ja tehtävät. Esimerkiksi asiakaspalvelutehtävissä toimiminen edellyttää virkamieheltä asiallista ja kohteliasta käyttäytymistä.

Julkisen viran hoitaminen edellyttää luottamusta ja henkilön luotettavuutta. Lain mukaan virkamies ei saa vaatia, hyväksyä tai ottaa vastaan taloudellista tai muuta etua, jos se voi heikentää luottamusta virkamieheen taikka viranomaiseen. Virkamies ei saa hyväksyä tai vaatia tällaista etua viran ulkopuolellakaan, jos se olisi omiaan heikentämään luottamusta julkisen vallan puolueettomuuteen ja riippumattomuuteen. Tämä vahvistaa virkamiesten luotettavuutta ulkopuolisten ja hallinnon asiakkaiden silmissä. Lain asettaman kiellon tarkoituksena on estää sellaisen käsityksen syntyminen, että virkamies on lahjottavissa tai että viranomaisen toimintaan on mahdollista vaikuttaa epäasiallisin keinoin.

Virkamiehen velvollisuuksista suurin osa koskee virka-ajalla tapahtuvaa toimintaa. On kuitenkin muutamia velvollisuuksia, jotka seuraavat virkamiestä vapaa-ajalle. Ensinnäkin julkisuuslain mukaan virkamieheen kohdistuu vaitiolovelvollisuus, joka tarkoittaa kieltoa paljastaa viranomaisella olevaa tietoa. Virkamies ei saa myöskään käyttää hyväkseen virkaa hoitaessa saamiaan tietoja. Vaitiolovelvollisuuden kohteena ovat viranomaisen asiakirjaan sisältyvät tiedot, jotka on laissa erikseen säädetty salassa pidettäviksi, sekä muut kuin tallennetut tiedot, jotka asiakirjaan merkittyinä olisi lain mukaan pidettävä salassa.

Virkamiehen vapaa-aikaan kohdistuu lisäksi virkamieslain säännös, jonka mukaan viranomaisten on käyttäydyttävä asiallisesti ja arvokkaasti myös vapaa-ajallaan. On katsottu, että erityisesti johtavassa asemassa olevien virkamiesten voidaan heidän asemansa perusteella edellyttää käyttäytyvän tietyllä tavalla myös virka-ajan ulkopuolella. Kun virkatehtäviin kuuluu merkittävää julkisen vallan käyttöä, voi esimerkiksi vapaa-ajalla tehty rikos merkittävästi heikentää luottamusta viranomaisen toimintaan. On kuitenkin huomioitava, että liian ankarien vastuiden asettaminen vapaa-ajalla tehdyistä teoista voi rajoittaa virkamiehen perusoikeuksia ja vapautta kielletyllä tavalla.

Laki säätelee myös virkamiehen muuta toimintaa. Lain mukaan virkamies, jonka tehtäviin kuuluu edustaa valtiota työnantajana, ei saa toimia valtioon palvelussuhteessa olevia edustavassa yhdistyksessä sellaisessa asemassa, että yhdistyksessä toimiminen on ristiriidassa sanotun virkatehtävän kanssa. Lailla rajoitetaan myös virkamiehen mahdollisuutta pitää sivutointa. Lain mukaan virkamies ei saa ottaa vastaan eikä pitää sivutointa, joka edellyttää työajan käyttämistä sivutoimeen kuuluvien tehtävien hoitamiseen, ellei asianomainen viranomainen hakemuksesta myönnä hänelle siihen lupaa. Virkamiehen pääasiallisena velvollisuutena on virkatehtävien suorittaminen. Siksi sivutoimien vastaanottamista ja pitämistä on rajoitettu lailla. Palkaton työ tai tehtävä yhdistyksessä ei ole lain tarkoittama sivutoimi, joten sellaiseen toimintaan ei voida kohdistaa rajoituksia.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Miten koeaikapurku tehdään ”oikein”?

Miten koeaikapurku tehdään ”oikein”? Työsopimuslain mukaan työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta. Koeaika antaa molemmille sopijapuolille mahdollisuuden selvittää, vastaako työ osapuolten odotuksia. Koeajan kuluessa työsopimus voidaan puolin ja toisin purkaa päättymän välittömästi ilman irtisanomisaikaa (”koeaikapurku”). Työnantajan kannalta tämä tarkoittaa, että työsuhteen päättäminen ei koeaikana edellytä irtisanomis- tai purkamisperustetta tai edes erityistä syytä, kuten työtehtävien laiminlyöntiä tai jotakin moitittavaa menettelyä. Koeaikapurkuun riittää, jos työntekijä ei esimerkiksi suoriudu työtehtävistä työnantajan edellyttämällä tavalla tai sopeudu muuhun työyhteisöön. Koeaikapurun suorittamiseen liittyy kuitenkin tiettyjä rajoituksia. Lain mukaan työsopimusta ei koeaikana saa purkaa syrjivillä tai koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Työntekijän työsopimusta ei siten voida koeaikana purkaa esimerkiksi työntekijän mielipiteiden, uskonnollisen vakaumuksen tai tuotannollisten ja taloudellisten syiden vuoksi.

Lue artikkeli

Artikkelit

Kilpailukieltoja koskeva muutos

Työmarkkinoilla arkipäivää ovat tilanteet, joissa työntekijä vaihtaa työpaikkaa ja siirtyy uuden työnantajan palvelukseen. Usein tällaisia tilanteita varten työntekijän ja työnantajan välille on solmittu kilpailukieltosopimus. Kilpailukieltosopimuksella työnantaja voi rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä uusi työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa ensiksi mainitun työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa. Lisäksi kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa työntekijän oikeutta harjoittaa kilpailevaa toimintaa omaan lukuunsa. Kilpailukieltosopimusta koskeva työsopimuslainsäädäntö muuttui 1.1.2022. Muutoksen myötä työnantajan velvollisuudet suhteessa kilpailukieltosopimuksella sidottuun työntekijään kasvoivat.

Lue artikkeli

Artikkelit

Koeaika

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta. Mikäli työsopimus on määräaikainen, saa koeaika pidennyksineen olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, mutta ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta. Koeaika on työsuhteen alkuun sijoittuva aika, jonka aikana työnantaja voi selvittää työntekijän ammattitaidon ja soveltuvuuden hänelle annettuun tehtävään. Samalla myös työntekijä saa mahdollisuuden selvittää vastaavatko työ ja työolosuhteet hänen toiveitaan ja odotuksiaan. Koeaikamääräykset ovatkin varsin yleinen käytäntö työelämässä osapuolten soveltuvuuden selvittämiseksi.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.