Artikkelit

Satoja asiantuntijoiden laatimia
artikkeleja useista eri aihealueista

Artikkelit - Rikos

Yrityksestä luopuminen ja tehokas katuminen

Rikoksen yrittäminen on rangaistavaa, jos tietyn rikoksen kohdalla on näin erikseen säädetty. Esimerkiksi varkautta koskevassa rikoslain pykälässä lukee ”Yritys on rangaistava”. Rikoksen yrityksestä ei kuitenkaan rangaista, jos tekijä on vapaaehtoisesti luopunut rikoksen täyttämisestä tai muuten estänyt tunnusmerkistössä tarkoitetun seurauksen syntymisen.

Lue artikkeli

Artikkelit - Kauppa ja sopimus

Perusteettoman edun palautus

Henkilön saadessa perusteetonta etua toisen kustannuksella, tämä etu voidaan vaatia takaisin perusteettoman edun palautuksena. Perusteettoman edun palautus ei tarkoita samaa kuin vahingonkorvaus.

Lue artikkeli

Artikkelit - Perhe ja perintö

Kenellä on oikeus toimia pesänjakajana?

Oikeus määrää hakemuksesta sopivan henkilön pesänjakajaksi. Jos pesän laatuun tai laajuuteen katsoen taikka muusta erityisestä syystä on tarpeen, voidaan määrätä useita pesänjakajia.

Lue artikkeli

Artikkelit - Työ ja virka

Työntekijöiden tasapuolinen kohtelu

Työsopimuslakiin sisältyy työntekijöiden tasapuolisen kohtelun periaate. Työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti, jollei siitä poikkeaminen ole työntekijöiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua. Periaate koskee kaikkia työsuhdetta ja sen ehtoja koskevia työnantajan ratkaisuja. Periaate koskee myös esim. työnantajan antamia etuuksia ja työpaikalla noudatettavia käytäntöjä.

Lue artikkeli

Artikkelit - Perhe ja perintö

Kuka voi nostaa kanteen isyyden kumoamiseksi ja milloin?

Jo vahvistetun isyyden voi kumota Digi- ja väestötietoviraston päätöksellä tai nostamalla ns. isyyden kumoamiskanteen. Digi- ja väestötietoviraston päätös edellyttää, että kolmas henkilö tunnustaa isyyden tai, että aviopari pyytää lastenvalvojaa selvittämään lapsen isyyden lapsen olleessa alle puolivuotias. Päätös myös edellyttää suostumusta aviomieheltä, äidiltä sekä joissain tilanteessa myös lapselta.

Lue artikkeli

Artikkelit - Rikos

Missä tilanteissa poliisi voi käyttää voimakeinoja?

Poliisilaissa säädetään niistä tilanteista, joissa poliisimiehellä on oikeus käyttää voimakeinoja. Poliisimiehellä on virkatehtävää suorittaessaan oikeus vastarinnan murtamiseksi, henkilön paikalta poistamiseksi, kiinniottamisen toimittamiseksi...

Lue artikkeli

Artikkelit - Työ ja virka

Irtisanominen sairauden, vamman tai tapaturman takia

Työsopimuslain mukaan työntekijä voidaan irtisanoa hänestä johtuvalla tai hänen henkilöönsä liittyvällä asiallisella ja painavalla irtisanomisperusteella.

Lue artikkeli

Artikkelit - Rikos

Itseapu

Lähtökohtaisesti rikoksen kautta menetetyn tai muuten kadotetun irtaimen omaisuuden takaisin hankkimiseksi on turvauduttava toimivaltaisen viranomaisen apuun. Laki kuitenkin sallii toimet omaisuuden takaisin hankkimiseksi tietyissä tapauksissa. Tätä oikeutta kutsutaan itseavuksi ja siitä säädetään pakkokeinolaissa.

Lue artikkeli

Artikkelit - Rikos

Syyttämättäjättämispäätös

Poliisin suoritettua esitutkinnan rikosasia siirretään syyttäjälle syyteharkintaan. Syyttäjän on lain mukaan nostettava syyte epäillystä rikoksesta, jos se on laissa säädetty rangaistavaksi, sen syyteoikeus ei ole vanhentunut ja on olemassa todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi. Jos nämä edellytykset eivät täyty, on syyttäjän tehtävä päätös syyttämättä jättämisestä.

Lue artikkeli

Artikkelit - Perhe ja perintö

Isyyden tunnustaminen ja toteaminen

Vuoden 2016 alussa voimaan astunut isyyslaki säätelee isyyden määräytymistä. Isyys voi määräytyä suoraan lain nojalla tai se voidaan vahvistaa viranomaisen päätöksellä. Useimmissa tapauksissa isyys todetaan avioliiton perusteella tai mies tunnustaa isyytensä. Viimesijainen keino isyyden vahvistamiseksi on ns. isyyskanne eli kanteen nostaminen isyyden vahvistamiseksi, jota tässä ei käsitellä. Oikeudellisesti lapsen isyys tuo miehelle elatusvelvollisuuden ja mahdollisuuden lapsen huoltajuuteen ja tapaamiseen. Lapselle taas syntyy perintöoikeus isäänsä kohtaan.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.