Työ ja virka

Työsuhdekeksinnöt

Julkaistu: 17.06.2022

Työsuhdekeksinnöllä tarkoitetaan työntekijän työsuhteen aikana ja työsuhteen yhteydessä tekemää keksintöä, joka on suojattavissa patentilla Suomessa. Laki oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin (656/1967, työsuhdekeksintölaki) sisältää säännöksiä siitä, kenelle keksinnöistä johtuvat oikeudet kuuluvat tilanteessa, jossa keksintö on tehty työsuhteessa ja keksintö liittyy kyseiseen työsuhteeseen. Lakia sovelletaan myös virkasuhteessa olevaan henkilöön, eli tilanteeseen, jossa keksintö on tehty virkasuhteessa ja keksintö liittyy kyseiseen virkasuhteeseen.

Työsuhdekeksintölain 1.3 §:n mukaan suomalaisen korkeakoulun palveluksessa olevan henkilön taikka Suomen Akatemian tutkimusvirassa olevan, suomalaisessa korkeakoulussa tutkimusta tekevän henkilön tässä ominaisuudessa tekemään keksintöön soveltuu erillinen laki: laki oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin (369/2006, korkeakoulukeksintölaki).

Molemmat edellä mainitut lait, työsuhdekeksintölaki ja korkeakoulukeksintölaki, rakentuvat heikomman osapuolen eli työntekijän etujen huomioon ottamiseen sekä suojaamiseen. Molemmat lait sisältävät pakottavia säännöksiä, mutta eräistä asioista on mahdollista sopia osapuolten kesken. Tässä artikkelissa keskitytään työsuhdekeksintölain sääntelyyn.

Työsuhdekeksintölain 3 §:n mukaan työntekijällä on keksintöönsä sama oikeus kuin muulla keksijällä, jollei kyseisessä laissa tai muussa laissa olevista säännöksistä muuta johdu. Kuitenkin myös työnantajan intressejä on suojattu. Jos työntekijä on tehnyt patentoitavissa olevan keksinnön työsuhteen yhteydessä, tulee työntekijän ilmoittaa työnantajalleen kirjallisesti aikomuksestaan hakea keksinnölleen patenttia. Samalla työntekijän tulee antaa sen sisällöstä sellainen tieto, että työnantaja sen perusteella voi ymmärtää keksinnön. Työnantajan on toimittava neljän kuukauden kuluessa ilmoituksen saatuaan ja ilmoitettava kirjallisesti työntekijälle, jos oikeus keksintöön halutaan työnantajalle.

Patenttilain (550/1967) sääntelyllä on merkitystä työsuhdekeksintöjen kohdalla. Patenttilain asettamien edellytysten mukaan patentilla suojattavissa olevalta keksinnöltä edellytetään, että se on uusi, eroaa aikaisemmin tunnetusta sekä on teollisesti sovellettavissa. Työsuhdekeksintölain 1.2 §:n mukaan patentilla suojattavana keksintönä pidetään myös keksintöä, johon työnantaja ottaa sellaisen oikeuden, joka rajoittaa työntekijän patentin saamista.

Työsuhdekeksintölain 6.2 §:n mukaan työntekijä saa hakea patenttia vasta kuukauden kuluttua työnantajalleen tekemästä kirjallisesta ilmoituksesta. Työnantajan vastauksesta riippumatta työntekijä voi hakea patenttia tämän kuukauden määräajan jälkeen.

Kun työnantaja ottaa oikeuden työntekijän tekemään keksintöön, työntekijällä on oikeus saada keksinnöstä työnantajalta kohtuullinen korvaus. Korvauksen määrään vaikuttavat mm. työnantajan oikeuden laajuus, keksinnön arvo, työsopimuksen ehdot ja työsuhteen muiden seikkojen merkitys keksimiseen. Korvauksesta ei ole mahdollista sopia ennen keksinnön tekemistä työntekijää sitovalla tavalla. Korvauksen määräytymisessä huomioon otettavista seikoista puolestaan voidaan sopia jo etukäteen.

 

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Työntekijän oikeus perhevapaisiin

Työsopimuslaissa (55/2001) säädetään työntekijän oikeudesta perhevapaisiin. Perhevapaiden tarkoitus on helpottaa työntekijän työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista silloin, kun hänen perheessään on pieniä lapsia tai kun perheenjäsen on sairastunut taikka joutunut onnettomuuteen, ja työntekijän poissaolo on tämän vuoksi välttämätöntä. Lasten vanhemmilla on oikeus vapaan pitämiseen ja heidän toimeentulonsa vapaan ajalta on lainsäädännön tasolla turvattu. Perhevapaata koskevilla säännöksillä turvataan molempien vanhempien oikeus olla poissa töissä.

Lue artikkeli

Artikkelit

Työsuhdekeksinnöt

Työsuhdekeksinnöllä tarkoitetaan työntekijän työsuhteen aikana ja työsuhteen yhteydessä tekemää keksintöä, joka on suojattavissa patentilla Suomessa. Laki oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin (656/1967, työsuhdekeksintölaki) sisältää säännöksiä siitä, kenelle keksinnöistä johtuvat oikeudet kuuluvat tilanteessa, jossa keksintö on tehty työsuhteessa ja keksintö liittyy kyseiseen työsuhteeseen.

Lue artikkeli

Artikkelit

Vuosiloman ansaintaperiaate

Vuosilomalaki rakentuu ansaintaperiaatteelle, jonka mukaisesti työntekijä ansaitsee lomaa lomanmääräytymisvuoden aikana tekemällä työtä. Käytännössä vuosiloman pituuden määrittävät työsuhteen kesto sekä 1.4.-31.3. välisenä aikana tehtyjen täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärä.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.