Työ ja virka

Varoitus työsuhteessa

Julkaistu: 01.08.2021

Työntekijä voi saada varoituksen laiminlyödessään tai rikkoessaan työsuhteesta johtuvia velvollisuuksia. Varoituksen tarkoituksena on antaa työntekijälle mahdollisuus korjata menettelynsä kiinnittämällä siihen huomiota. Työsopimuslaki edellyttää, että työnantaja antaa työntekijälle moitittavasta menettelystä varoituksen ennen irtisanomista. Jos kyse on vakavasta työsuhteeseen liittyvästä rikkomuksesta, irtisanominen voidaan tehdä ilman varoitustakin.

Varoituksen muodosta ei ole annettu mitään määräyksiä. Varoituksen tulee kuitenkin olla siinä määrin yksilöity, että työntekijä ymmärtää sen kohdistuvan häneen itseensä, ja siten selkeä, että työntekijä ymmärtää moitittavan menettelyn johtavan irtisanomiseen. Varoitus onkin hyvä antaa kirjallisessa muodossa.

Varoituksia voi olla eritasoisia, esim. suullinen varoitus lievemmästä rikkomuksesta ja kirjallinen vakavammasta. Työnantajan tulee varoituksia antaessa soveltaa kaikkien työntekijöiden kohdalla yhdenmukaista käytäntöä. Jos yksi työntekijä on saanut suullisen varoituksen esim. myöhästelystä, ei toinen työntekijä voi saada samanlaisesta myöhästelystä kirjallista varoitusta.

Irtisanominen ei voi tapahtua välittömästi varoituksen jälkeen, vaan työntekijälle tulee antaa aikaa korjata moitittava menettelynsä. Toisaalta hyvin vanhoja varoituksia ei voi käyttää irtisanomisen perusteena. Se milloin varoitus ns. ”vanhenee” riippuu pitkälti menettelyn moitittavuudesta. Toisaalta työnantajan käytöksestä, esim. vastuullisempien tehtävien antaminen työntekijälle, voidaan päätellä, että varoitus on ”annettu anteeksi”.

Koska varoituksen tarkoitus on antaa työntekijälle mahdollisuus korjata menettelyään, tulee varoituksen ja myöhemmän irtisanomisen tapahtua samalla perusteella. Jos varoitus on tullut myöhästelystä, ei irtisanominen voi tapahtua huonon asiakaspalvelun takia. Toisaalta aikaisemmilla varoituksilla voi olla merkitystä irtisanomista arvioitaessa, jos ne kertovat työntekijän huonosta asenteesta ja välinpitämättömyydestä työtä kohtaan.

Varoituksesta ei itsestään voi valittaa viranomaisiin, kuten tuomioistuimeen. Jos henkilö irtisanotaan moitittavan menettelyn johdosta, varoitusten aiheellisuus arvioidaan irtisanomisen laillisuus tutkittaessa. Tästä tosin poikkeuksena ovat valtion virkasuhteessa olevat virkamiehet, joille annetusta valtion virkamieslain mukaisesta varoituksesta voidaan valittaa hallinto-oikeuteen.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Työntekijän oikeus perhevapaisiin

Työsopimuslaissa (55/2001) säädetään työntekijän oikeudesta perhevapaisiin. Perhevapaiden tarkoitus on helpottaa työntekijän työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista silloin, kun hänen perheessään on pieniä lapsia tai kun perheenjäsen on sairastunut taikka joutunut onnettomuuteen, ja työntekijän poissaolo on tämän vuoksi välttämätöntä. Lasten vanhemmilla on oikeus vapaan pitämiseen ja heidän toimeentulonsa vapaan ajalta on lainsäädännön tasolla turvattu. Perhevapaata koskevilla säännöksillä turvataan molempien vanhempien oikeus olla poissa töissä.

Lue artikkeli

Artikkelit

Työsuhdekeksinnöt

Työsuhdekeksinnöllä tarkoitetaan työntekijän työsuhteen aikana ja työsuhteen yhteydessä tekemää keksintöä, joka on suojattavissa patentilla Suomessa. Laki oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin (656/1967, työsuhdekeksintölaki) sisältää säännöksiä siitä, kenelle keksinnöistä johtuvat oikeudet kuuluvat tilanteessa, jossa keksintö on tehty työsuhteessa ja keksintö liittyy kyseiseen työsuhteeseen.

Lue artikkeli

Artikkelit

Vuosiloman ansaintaperiaate

Vuosilomalaki rakentuu ansaintaperiaatteelle, jonka mukaisesti työntekijä ansaitsee lomaa lomanmääräytymisvuoden aikana tekemällä työtä. Käytännössä vuosiloman pituuden määrittävät työsuhteen kesto sekä 1.4.-31.3. välisenä aikana tehtyjen täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärä.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.