Työ ja virka

Määräaikaisten työsopimusten ketjuttaminen lain näkökulmasta

Julkaistu: 23.03.2022

Työntekijän eteen voi joskus tulla tilanne, jossa useita määräaikaisia työsopimuksia solmitaan toistuvasti peräkkäin. Määräaikaiset työsopimukset ovat yleisiä monilla aloilla, esimerkiksi palvelusektorilla. Kun samojen osapuolten, eli saman työnantajan ja työntekijän, välillä toisiaan seuraavat useat määräaikaiset työsopimukset, syntyy niin sanottu ketjusopimustilanne. Tällaisessa tilanteessa puhutaan määräaikaisten työsopimusten ketjuttamisesta.

Työsopimuslaki (55/2001) asettaa tietyt ehdot määräaikaisen työsopimuksen solmimiselle. Työsopimuslain 1 luvun 3 §:n 2 momentin mukaan työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana. Lain asettamana lähtökohtana täten on, että määräaikaisen työsopimuksen käytölle on oltava perusteltu syy. Työsopimuksen määräaikaisuuden perusteena voi toimia muun muassa työn luonne, sijaisuus, harjoittelu tai muu näihin rinnastettava syy sekä muu yrityksen toimintaan liittyvä peruste.

Määräaikaisen työsopimuksen käytölle on aina oltava jokin perusteltu syy. Jos työsopimus on solmittu määräaikaiseksi työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä, on tehtyä määräaikaista työsopimusta pidettävä toistaiseksi voimassa olevana. Tarkastellaan tätä määräaikaisten työsopimusten ketjuttamisen näkökulmasta. Käytännössä silloin, kun työnantaja ja työntekijä solmivat useita peräkkäisiä määräaikaisia työsopimuksia, on jokaiselle määräaikaiselle työsopimukselle oltava lain mukaan perusteltu syy. Jos perusteltua syytä ei ole, pidetään solmittua työsopimusta toistaiseksi voimassa olevana.

Laissa säädetään erikseen siitä, milloin on kiellettyä käyttää toistuvia määräaikaisia työsopimuksia. Työsopimuslain 1 luvun 3 §:n 3 momentin mukaan toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole sallittua silloin, kun määräaikaisten työsopimusten lukumäärä tai niiden yhteenlaskettu kesto taikka niistä muodostuva kokonaisuus osoittaa työnantajan työvoimatarpeen pysyväksi. Laki ei kuitenkaan määrittele toistuvien määräaikaisten työsopimusten enimmäismäärää.

Ketjusopimustilanteita koskevassa oikeuskäytännössä on tarkasteltu usein tilanteita, joissa kysymyksenä on ollut lukuisten peräkkäisten määräaikaisten työsopimusten laillisuus. Oikeuskäytännössä tällaisia tilanteita on arvioitu perustellun syyn kriteerin avulla. Käytännössä tuomioistuimet ovat tarkastelleet sitä, onko solmitun työsopimuksen määräaikaisuudelle ollut perusteltu syy. Työtuomioistuin katsoi ratkaisussa TT 2004-42, että työnantajan pysyvä työvoiman tarve johti siihen, ettei työnantajalla ollut tilanteessa perusteltua syytä tehdä määräaikaista työsopimusta työntekijän kanssa. Ratkaisussa TT 2008-15 työtuomioistuin katsoi, että työtehtävien pysyvä luonne edellytti työntekijän palkkaamista toistaiseksi voimassa olevaan sopimussuhteeseen, eikä määräaikaisen työsopimuksen solmiminen ollut hyväksyttävää.  

Oikeuskäytännön mukaan toistuvien määräaikaisten sopimusten käyttämisen edellytyksenä on ensinnäkin ollut se, että kunkin määräaikaisen sopimuksen tekemiselle on perusteltu syy, joka voi ketjusopimustilanteissa vaihtua työsopimuksittain. Kielletystä peräkkäisten määräaikaisten työsopimusten käytöstä ei sinänsä ole kysymys esimerkiksi silloin, kun työnantaja tarjoaa sijaiselle uutta sijaisuutta määräaikaisin työsopimuksin. Toiseksi edellytetään, että työnantaja ei pyri peräkkäisillä määräaikaisilla sopimuksilla kiertämään toistaiseksi voimassa oleviin työsopimuksiin liittyvää suojaa esimerkiksi irtisanomisaikoihin liittyen. Kolmanneksi, jos työnantajan tarve työntekijän työvoiman käyttöön voidaan arvioida pysyväksi, toistuvien määräaikaisten sopimusten käyttö ei ole perusteltua. Tuomioistuimet yleensä antavat ketjusopimustilanteiden arvioinnissaan merkitystä sopimusten lukumäärälle ja niiden kattaman ajanjakson pituudelle. Oikeuskäytännössä ei kuitenkaan ole muodostunut mitään yksiselitteistä sääntöä siitä, kuinka monta peräkkäistä määräaikaista työsopimusta voidaan lain mukaan solmia.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Työntekijän oikeus perhevapaisiin

Työsopimuslaissa (55/2001) säädetään työntekijän oikeudesta perhevapaisiin. Perhevapaiden tarkoitus on helpottaa työntekijän työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista silloin, kun hänen perheessään on pieniä lapsia tai kun perheenjäsen on sairastunut taikka joutunut onnettomuuteen, ja työntekijän poissaolo on tämän vuoksi välttämätöntä. Lasten vanhemmilla on oikeus vapaan pitämiseen ja heidän toimeentulonsa vapaan ajalta on lainsäädännön tasolla turvattu. Perhevapaata koskevilla säännöksillä turvataan molempien vanhempien oikeus olla poissa töissä.

Lue artikkeli

Artikkelit

Työsuhdekeksinnöt

Työsuhdekeksinnöllä tarkoitetaan työntekijän työsuhteen aikana ja työsuhteen yhteydessä tekemää keksintöä, joka on suojattavissa patentilla Suomessa. Laki oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin (656/1967, työsuhdekeksintölaki) sisältää säännöksiä siitä, kenelle keksinnöistä johtuvat oikeudet kuuluvat tilanteessa, jossa keksintö on tehty työsuhteessa ja keksintö liittyy kyseiseen työsuhteeseen.

Lue artikkeli

Artikkelit

Vuosiloman ansaintaperiaate

Vuosilomalaki rakentuu ansaintaperiaatteelle, jonka mukaisesti työntekijä ansaitsee lomaa lomanmääräytymisvuoden aikana tekemällä työtä. Käytännössä vuosiloman pituuden määrittävät työsuhteen kesto sekä 1.4.-31.3. välisenä aikana tehtyjen täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärä.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.