Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2019/790 tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla (DSM-direktiivi) ja direktiivien 96/9/EY ja 2001/29/EY muuttamisesta on annettu 17.4.2019. Kyseisen direktiivin kansallinen implementointi on vielä vaiheessa.
Lue artikkeliRikoslain 5 luvun 2 §:n mukaisesti yrityksestä ei rangaista, jos tekijä on vapaaehtoisesti luopunut rikoksen täyttämisestä tai muuten estänyt tunnusmerkistössä tarkoitetun seurauksen syntymisen. Kyseisessä momentissa säädetään tehokkaasta katumisesta kuin yrityksestä luopumisesta. Tehokas katuminen tulee kysymykseen sellaisissa tilanteissa, joissa rikos on toteutettu kokonaisuudessaan. Tätä ennen kyseessä on yrityksestä luopuminen. Siten tehokkaassa katumisessa kyse on siitä, että tekijä on toteuttanut kaiken, mitä kyseiseltä rikokselta edellytetään, mutta itse seurausta, joka rikoksen tunnusmerkistöstä johtuu, ei ole syntynyt.
Lue artikkeliLaissa osamaksukaupasta (osamaksukauppalaki) 1 §:ssä säädetään osamaksukaupan legaalimääritelmästä sekä takaisinotto- ja omistuksenpidätysehdosta. Yleisesti ottaen omistuksenpidätys- tai takaisinottoehdon käytön syynä on se, että myyjä haluaa varautua ostajan mahdollisiin sopimusrikkoihin, eli käytännössä joko siihen, ettei ostaja maksa sovittua kauppahintaa taikka siihen, että ostaja viivästyy sovitun kauppahinnan maksamisessa. Omistuksenpidätys- tai takaisinottoehtoa voidaan käyttää myös esimerkiksi hallinnoimistarkoituksessa taikka kontrollitarkoituksessa.
Lue artikkeliRikos on laissa rangaistavaksi säädetty teko tai laiminlyönti. Suomessa rikoksista ja niiden vanhentumisesta säädetään rikoslaissa. Rikosoikeudellinen vanhentuminen tarkoittaa sitä, että tehdystä rikoksesta ei laissa erikseen määrätyn ajan kuluttua voida enää määrätä seuraamusta. Käytännössä vanhentumisaikaan vaikuttaa rikoksesta laissa säädetyn enimmäisrangaistuksen pituus.
Lue artikkeliOsakeyhtiölaissa säädetään rahoitusapukiellosta. Lain 13 luvun 10 §:n mukaan yhtiö ei saa antaa rahalainaa, varoja tai vakuutta käytettäväksi siihen tarkoitukseen, että ulkopuolinen voi hankkia yhtiön tai sen emoyhtiön osakkeita. Kielto koskee myös optio-oikeuksia ja niihin liitettävien velkakirjojen rahoittamista. Lisäksi kielto koskee yhtiön osakkeiden merkintään liittyvien tappiontakuusitoumusten antamista. Säännöksen tarkoituksena on nimittäin kieltää yhtiön osakkeiden hankinnan rahoittaminen.
Lue artikkeliOsakeyhtiölain 13 luvussa säädetään varojen jakamisesta. Varoja ei saa jakaa ainakaan siinä tapauksessa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden. Lisäksi vapaata pääomaa on oltava riittävästi. Lue lisää aiheesta oheisesta artikkelista.
Lue artikkeliArtikkelissa käsitellään yrityskauppaa sekä yritysvaltauksen erilaisia muotoja. Yrityskauppa voidaan ensinnäkin toteuttaa vapaaehtoisella osakekaupalla. Toisaalta on mahdollista toimittaa yritysvaltaus, joka voi olla vihamielinen tai ystävämielinen. Artikkelissa tehdään yleiskatsaus aiheeseen.
Lue artikkeliTyöntekijän lomauttamisesta säädetään työsopimuslaissa (55/2001). Lomauttamisella tarkoitetaan työnantajan päätökseen tai hänen aloitteestaan tehtävään sopimukseen perustuvaa työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä työsuhteen pysyessä muutoin voimassa. Lomauttamisessa on täten kyse väliaikaisesta tilanteesta: työnteko ja palkanmaksu keskeytetään väliaikaisesti, mutta työsuhde ja työsopimuksesta johtuvat velvollisuudet pysyvät voimassa muilta osin.
Lue artikkeliRikoslain (39/1889) 5 luvun 6 §:n mukaan se, joka ennen rikosta tai sen aikana neuvoin, toimin tai muilla tavoin tahallaan auttaa toista tahallisen rikoksen tai sen rangaistavan yrityksen tekemisessä, tuomitaan avunannosta rikokseen saman lainkohdan mukaan kuin tekijä. Avunannon on oltava tahallista. Vaatimus tahallisuudesta edellyttää sitä, että avunantajan on oltava riittävässä määrin tietoinen tekeillä olevasta tai tulevasta rikoksesta. Avunantajan on oltava tietoinen oman teon merkityksestä rikoksen toteuttamiselle.
Lue artikkeliTässä artikkelissa käsitellään rekisteröitäviä tavaramerkkejä. Suomessa tavaramerkkeihin sovelletaan tavaramerkkilakia (544/2019). Tavaramerkkilain 11.1 §:n mukaan tavaramerkkinä voidaan rekisteröidä mikä tahansa merkki, jos sillä voidaan erottaa elinkeinotoiminnassa tavaramerkin haltijan tavarat tai palvelut toisen tavaroista tai palveluista. Lisäksi merkki tulee voida esittää tavaramerkkirekisterissä sellaisella tavalla, että viranomaiset ja yleisö voivat määrittää tavaramerkin haltijan saaman suojan selkeän ja täsmällisen kohteen.
Lue artikkeliOikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.