0600 199 33
Jäämistöstä maksettava avustus leskelle ja kihlakumppanille
Eloon jäänyt puoliso voi saada jäämistöomaisuutta itselleen perinnön myötä, tai ainakin hän yleensä voi pitää jäämistöä jakamattomana hallussaan tietyin edellytyksin. Jos jostain perintöoikeuden erityisestä esteestä näin ei tapahdu, voi leski saada avustusta jäämistöstä. Leskellä on sama oikeus, mikäli hän ei saa muiden perintöoikeudellisten säännösten nojalla riittävää toimeentulon turvaa.
Kuolinpesän hallinto
Kuolinpesän väliaikainen hallinto-oikeus perittävän omaisuuteen siirtyy perillisille välittömästi perittävän kuoltua. Käytännössä kuolinpesän hallinnon järjestäminen vie kuitenkin aikansa, jolloin kuolinpesän omaisuus vaatii väliaikaista hallintoa. Väliaikaisen pesänhoitajan velvollisuuksiin kuuluu lähinnä kuolemantapauksesta ilmoittaminen osakkaille ja tarvittaessa viranomaisille, ja pesän omaisuudesta huolehtiminen, kunnes kuolinpesän osakkaat ottavat sen yhteishallintoon.
Edunvalvontavaltuutus – varautuminen omaan tulevaan edunvalvonnan tarpeeseen
Edunvalvontavaltuutus on keino etukäteen suunnitella omaa edunvalvontaansa. Edunvalvoja tarvitaan, jos henkilö tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun syyn takia kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan.
Huostaanotto – asianosaisten kuuleminen
Oikeusturvanäkökohdat saavat suuren merkityksen huostaanotossa lastensuojelullisena toimenpiteenä, sillä huostaanotto vaikuttaa suuresti perheenjäsenten itsenäiseen itsemääräämisoikeuteen. Asianosaisten kuuleminen on yksi tärkeimmistä oikeusturvakeinoista huostaanottoprosessin aikana, ja se antaa huostaanoton osapuolille hyvän mahdollisuuden ilmaista mielipiteensä tilanteeseen ja siihen, onko huostaanotto heidän mielestään tarpeellinen toimenpide.
Kuolinpesän yhteishallinto ja virallishallinto
Jos perittävältä on jäänyt kaksi tai useampia oikeudenomistajia, he ovat yhdessä oikeutettuja jäämistöön. Syntyy yhteishallintosuhde.
Lesken jakamattomuus- ja asumissuoja
Perintökaaren säännöksillä halutaan antaa eloonjääneelle puolisolle perintöjärjestyksestä riippumatonta suojaa, joka voi rajoittaa merkittävästikin rintaperillisten ja testamentinsaajien oikeuksia.
Huostaanotto – lapsen oikeus yhteydenpitoon
Huostaanoton aikana lapsen on sijoitettu sijaishuoltoon kotinsa ulkopuolelle ja tämän vuoksi lapsen yhteys vanhempiinsa on normaalitilanteesta poikkeavaa. Lapsen ja tämän vanhempien välinen yhteydenpitoon onkin kiinnitettävä huostaanoton aikana erityistä huomiota, jotta lapsen elinolosuhteet saadaan mahdollisemman hyvään tasapainoon.
Huostaanotto – milloin tulee kyseeseen?
Huostaanotto tarkoittaa lapsen ottamista tämän huoltajiensa hoivasta ja sijoittamista sijaishuoltoon. Huostaanoton jälkeen lastensuojeluviranomaiset määräävät lapsen kasvatuksesta ja huolenpidosta.
Millaista lahjoitusta ei katsota ennakkoperinnöksi?
Ennakkoperinnöksi katsottavan lahjan tulee aina olla arvokas. Tavanomaisiksi muistamisiksi katsottavia lahjoja ei siis katsota ennakkoperinnöiksi. Näin esimerkiksi tavanomaisen arvoiset merkkipäivälahjat eivät pääsäännön mukaan tule arvioiduksi ennakkoperinnöksi.
Miten perintöoikeus Suomessa on säännelty eli kuka saa perinnön?
Perintöön on oikeutettu vain henkilö, joka elää perittävän kuolinhetkellä tai lapsi, joka on sitä ennen siitetty, jos lapsi sittemmin syntyy elävänä.