Osituksessa puolisoiden välinen aviovarallisuussuhde puretaan ja puolisoiden avio-oikeus toteutetaan. Ositukselle on oltava olemassa ositusperuste. Kaksi yleisintä perustetta ovat avioeron vireille tulo ja toisen puolison kuolema. Näitä kutsutaan avioero- ja jäämistöosituksiksi. Avioero-osituksessa osapuolina ovat puolisot. Jäämistöosituksessa osapuolet ovat leski ja kuolleen puolison perilliset. Kahden edellä mainitun lisäksi, ositus voidaan suorittaa vieraassa valtiossa tuomitun asumuseron perusteella. Kolmas vaihtoehto on kuitenkin käytännössä harvinainen.
Osituksen aluksi puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan tasan, jolloin molempien avio-osuus selviää. Avio-oikeuden alainen omaisuus tarkoittaa sellaista omaisuutta mitä ei ole suljettu avio-oikeuden ulkopuolelle. Avio-osuus on puolet tästä omaisuudesta. Puoliso, jolla on avio-oikeudenalaista omaisuutta avio-osuuttaan enemmän luovuttaa toiselle omaisuutta siinä määrin, että kummallakin on avio-osuuttaan vastaava määrä. Luovutetusta omaisuudesta käytetään termiä tasinko. Lesken ei tarvitse maksaa tasinkoa kuolleen puolisonsa perillisille. Tasinkoa luovuttava puoliso saa pääsääntöisesti päättää siitä mitä omaisuutta tämä haluaa tasinkona luovuttaa.
Ositus siis voisi mennä näin. Matti ja Liisa eroavat. Matilla on 100.000 euroa omaisuutta ja Liisalla 50.000 euroa omaisuutta. Puolisoilla ei ole avioehtoa, eikä avio-oikeutta ole muutenkaan rajoitettu. Puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus on yhteensä 150.000 euroa. Tästä kummallakin on oikeus puoleen eli 75.000 euroon. Koska Matilla on enemmän omaisuutta, on hän velvollinen maksamaan tasinkoa Liisalle. Osapuolet sopivat, että Matti siirtää Liisalle tasinkona 10.000 euron arvoisen henkilöautonsa ja 15.000 euroa rahavaroja. Tämän jälkeen molemmille osapuolille jää 75.000 euroa.
Ositus voidaan toimittaa joko sopimusosituksena tai toimitusosituksena. Sopimusosituksessa puolisot, tai leski ja perilliset, toimittavat osituksen keskenään sopimalla. Tässä tapauksessa osapuolilla on hyvin laaja valta päättää siitä, miten ositus toteutetaan ja minkälaiseksi lopputulos muodostuu.
Jos osapuolet eivät pääse sovintoon osituksen toteuttamisesta, voidaan ositus toteuttaa toimitusosituksena. Toimitusosituksessa osituksen suorittaa tuomioistuimen määräämä pesänjakaja. Toisen osapuolista on haettava pesänjakajan määräämistä käräjäoikeudelta. Pesänjakaja suorittaa toimituksen noudattaen avioliittolain ja perintökaaren säännöksiä, elleivät osituspuolet toisin erikseen sovi.
Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.
Lue artikkeliKuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.
Lue artikkeliAvoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.