Voiko oma omaisuus joutua ulosmittauksen kohteeksi, jos omaisuuden toinen omistaja joutuu ulosottoon. Vastaus on kyllä, yhteisomistuksessa oleva omaisuus voidaan ulosmitata. Ulosottokaaressa on kuitenkin asetettu tietyt edellytykset, jotka tulee täyttää, jotta yhteisomistusesine voidaan ulosmitata. Yhteisomistusesineellä tarkoitetaan määräosin omistettua kiinteistöä tai irtainta esinettä. Myös arvopaperiin perustuvat yhteiset oikeudet, kuten osakeyhtiön tai asunto-osakeyhtiön osakkeet, kuuluvat tässä tarkoitettuihin yhteisomistusesineisiin.
Yhteisomistusesineen ulosmittaamiselle on kolme edellytystä ja niiden kaikkien tulee täyttyä yhtäaikaisesti. Ensimmäinen on, että koko esineen myynti todennäköisesti tuottaa velallisen osalle huomattavasti korkeamman kertymän kuin velallisen osuuden myynti erikseen. Yksittäisen osuuden myynti tuottaa usein käytännössä alhaisemman tuoton kuin sen myynti osana kokonaisuutta, jolloin edellytys täyttyy melko usein. Toinen edellytys on, että ulosoton hakijan saatava ei todennäköisesti kerry pelkästään velallisen osuuden myynnistä. Koko esinettä on turha ulosmitata, jos velallisen osuuden myynti riittää hakijan saatavan suorittamiseen.
Kolmantena edellytyksenä on, että ulosmittauksen merkitys ei saa olla selvässä epäsuhteessa siitä aiheutuvaan haittaan nähden. Ulosottomies punnitsee toisaalta koko esineen ulosmittauksen merkitystä hakijan maksunsaannin sekä velallisen kannalta, ja toisaalta yhteisomistusesineen ulosmittauksesta muille omistajille aiheutuvaa haittaa. Jos haitta on suhteettoman suuri hyötyyn nähden, ei yhteisomistusesinettä tule ulosmitata. Esimerkkitilanne suhteellisuudesta, on jos velallinen omistaa yhteisomistusesineestä vain pienehkön osan eikä hakijan saatava ole suuri. Myös yhteisomistusesineen ja yhteisomistussuhteen kesto ja laatu tulee ottaa huomioon. Yhteisomistusesineellä voi olla merkitystä toisen omistajan toimeentulon kannalta tai sillä voi olla erityistä arvoa esim. sukukalleutena.
Kaikkien yhteisomistajien suostumuksella yhteisomistusesineen voi myydä, vaikka edellytykset eivät täyttyisikään. Jos yhteisesti omistetusta kiinteistöstä on tehty hallinnanjakosopimus, ei sitä saa ulosmitata edes kaikkien yhteisomistajien suostumuksella. Ulosottomiehen tulee kuulla muita yhteisomistajia ennen yhteisomistusesineen ulosmittausta. Kuulemisen yhteydessä muut yhteisomistajat voivat esittää näkemyksiään. Jos yhteisomistusesine päädytään ulosmittaamaan, tulee ulosottomiehen antaa muille yhteisomistajille mahdollisuus lunastaa velallisen osuus, ennen kuin omaisuutta aletaan tarjoamaan ulkopuolisille ostajille.
Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.
Lue artikkeliKuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.
Lue artikkeliAvoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.