Perhe ja perintö

Ennakkoperintö, suosiolahja ja testamenttiin rinnastuva lahja

Julkaistu: 14.02.2020

Perintökaaren mukaan kuolinpesän varoihin voidaan lisätä erinäisiä luovutuksia, joita perittävä on tehnyt eläessään. Annetut ennakkoperinnöt, suosiolahjat ja testamenttiin rinnastuvat lahjat lisätään pesän varoihin, jos vaatimus niiden lisäämisestä esitetään. Lahjoiksi katsotaan myös alihintaiset luovutukset. Nämä lisäykset voivat olla tärkeitä rintaperilliselle, joka pelkää lakiosansa loukkausta. Lakiosa lasketaan osuutena kuolinpesästä ja lisäykset näin ollen nostavat lakiosaan kuuluvan varallisuuden määrää.

Ennakkoperintö. Ennakkoperinnöksi katsotaan rintaperillisille annetut lahjoitukset, ellei muuten ole niitä annettaessa määrätty tai olosuhteisiin katsoen otaksuttu tarkoitetun. Rintaperillisille annettujen lahjojen siis oletetaan olevan ennakkoperintöä, jos ei toisin näytetä esim. lahjakirjan määräyksellä. Muulle perillisille annetut lahjoitukset ovat ennakkoperintöä, jos näin on lahjaa antaessa määrätty tai olosuhteisiin katsoen otaksuttu tarkoitetun.

Suosiolahja. Suosiolahjalla tarkoitetaan perittävän jälkeläiselle tahi näiden puolisoille antamaa lahjaa, jolla on ilmeisesti tarkoitettu suosia sen saajaa lakiosaan oikeutetun perillisen vahingoksi. Vaikka perittävä olisikin antanut määräyksen siitä, ettei lahjaa tule katso ennakkoperinnöksi, se voidaan siltikin ottaa huomioon suosiolahjana. Suosiolahjaa ei voi kumota määräyksellä kuten ennakkoperintöä. Suosiolahjassa on kyse perillisen suosimisesta muiden kustannuksella. Jos voidaan osoittaa, että lahjalla on joku muu tarkoitus kuin suosiminen, ei lahjaa oteta huomioon suosiolahjana. Esim. lahjoittajan vanhuudenpäivien turvaamiseksi tehty luovutus ei ole suosiolahja.

Testamenttiin rinnastuva lahja. Kuolinpesän varoihin tulee lisätä myös perittävän sellaisissa olosuhteissa tai sellaisin ehdoin eläessään antamansa lahja, että se on tarkoituksensa puolesta rinnastettavissa testamenttiin. Saajan ei tarvitse olla perittävän perillinen. Lahjat, jotka tarkoituksensa puolesta rinnastuvat testamenttiin, ovat yleensä lahjoja, joiden saanti kytkeytyy joko ehtojensa tai ajoituksensa kautta perittävän kuolemaan. Esim. perittävä saa tietää olevansa kuolemansairas ja hieman ennen kuolemaansa lahjoittaa metsätilansa sisarenpojalleen. Testamenttiin rinnastuvaa lahjaa ei kuitenkaan lisätä pesän varoihin, jos tähän on erityisiä vastasyitä. Esim. lahjansaaja on pitänyt pitkän aikaa huolta perittävästä ja tämä haluaa palkita tämän lahjoittamalla tälle metsätilansa ennen kuolemaansa.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Kenellä on oikeus toimia pesänjakajana?

Oikeus määrää hakemuksesta sopivan henkilön pesänjakajaksi. Jos pesän laatuun tai laajuuteen katsoen taikka muusta erityisestä syystä on tarpeen, voidaan määrätä useita pesänjakajia.

Lue artikkeli

Artikkelit

Kuka voi nostaa kanteen isyyden kumoamiseksi ja milloin?

Jo vahvistetun isyyden voi kumota Digi- ja väestötietoviraston päätöksellä tai nostamalla ns. isyyden kumoamiskanteen. Digi- ja väestötietoviraston päätös edellyttää, että kolmas henkilö tunnustaa isyyden tai, että aviopari pyytää lastenvalvojaa selvittämään lapsen isyyden lapsen olleessa alle puolivuotias. Päätös myös edellyttää suostumusta aviomieheltä, äidiltä sekä joissain tilanteessa myös lapselta.

Lue artikkeli

Artikkelit

Isyyden tunnustaminen ja toteaminen

Vuoden 2016 alussa voimaan astunut isyyslaki säätelee isyyden määräytymistä. Isyys voi määräytyä suoraan lain nojalla tai se voidaan vahvistaa viranomaisen päätöksellä. Useimmissa tapauksissa isyys todetaan avioliiton perusteella tai mies tunnustaa isyytensä. Viimesijainen keino isyyden vahvistamiseksi on ns. isyyskanne eli kanteen nostaminen isyyden vahvistamiseksi, jota tässä ei käsitellä. Oikeudellisesti lapsen isyys tuo miehelle elatusvelvollisuuden ja mahdollisuuden lapsen huoltajuuteen ja tapaamiseen. Lapselle taas syntyy perintöoikeus isäänsä kohtaan.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.