Kuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.
Ensimmäinen parenteeli: Ensisijaisesti perintö menee rintaperillisille, eli vainajan lapsille. Rintaperillisiin lasketaan myös ottolapset, eli adoptoidut lapset. Ottolapsien kohdalla perintöoikeuden ulottuvuus tosin vaihtelee riippuen siitä, onko kyseessä ns. heikko vai vahva adoptio. Kukin lapsi saa perinnöstä yhtä suuren osan. Mikäli perittävän lapsi on kuollut, tulevat tämän jälkeläiset hänen sijaansa. Rintaperillisillä on oikeus lakiosaan, joka käsittää puolet perinnöstä, vaikka perinnönjättäjä olisi muuten jäämistöstään testamentilla määrännytkin.
Jos perittävä kuoli lapsettomana, mutta ollessaan naimisissa, jäämistö menee eloonjääneelle puolisolle. Perittävän isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen ovat tällöin ns. toissijaisia perillisiä, joilla on lähtökohtaisesti oikeus puoleen eloonjääneen puolison pesästä tämän kuoltua.
Toinen parenteeli. Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä, saavat hänen vanhempansa kumpikin puolet perinnöstä. Jos jompikumpi vanhemmista on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret tämän osuuden. Kuolleen veljen ja sisaren sijaan tulevat heidän jälkeläisensä. Jos veljiä tai sisaria ei ole, niin elossa oleva vanhempi saa koko perinnön.
Kolmas parenteeli. Jos perittävän jälkeen ei jäänyt lapsia, vanhempia tai sisaruksia, niin perittävän isovanhemmat saavat perinnön. Isovanhempien lapset, eli perittävän tädit, enot ja sedät, saavat isovanhempien osuuden isovanhempien ollessa kuolleita. Heidän jälkeläisensä, eli perinnönjättäjän serkut, eivät kuitenkaan enää ole oikeutettuja perintöön.
Perillisten puuttuessa, perintö menee valtiolle. Valtiokonttori voi päättää, jos se havaitaan olosuhteisiin katsoen kohtuulliseksi, että valtion saama omaisuus luovutetaan kokonaan tai osittain perittävän läheiselle.
Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.
Lue artikkeliKuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.
Lue artikkeliAvoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.