Perhe ja perintö

Hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Julkaistu: 16.05.2021

Avoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Avopuolisolla on oikeus hyvitykseen, jos hän on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan tai säilyttämään tämän omaisuutta siten, että yhteistalouden purkaminen yksinomaan omistussuhteiden perusteella johtaisi perusteettoman edun saamiseen toisen kustannuksella. Tarkoitus on, ettei toinen puoliso saa perusteetonta etua toisen kustannuksella. Yhteistalouden hyväksi annettu panos ei itsessään oikeuta hyvitykseen, jos se ei johda perusteettomaan etuun toiselle avoliiton päättyessä.

Yhteistalouden hyväksi annettu panos voi olla monenlainen. Lain mukaan panokseksi katsotaan työ yhteisen talouden tai toisen avopuolison omistaman omaisuuden hyväksi, varojen käyttö yhteiseen talouteen, varojen sijoitus toisen avopuolison omistamaan omaisuuteen tai muu näihin verrattava toiminta.

Esimerkkinä työstä yhteisen talouden hyväksi ovat tilanteet, joissa toinen puoliso tekee taloustyötä kotona toisen puolison kartuttaessa omaisuuttaan työelämässä. Avoliiton päättyessä työssä käyneen puolison voidaan katsoa saaneen perusteetonta etua kotona taloutta hoitaneen puolison panostuksesta. Myös rakennus- ja korjaustyö toisen omistamaan rakennukseen tai hoivatyö kotona voidaan katsoa hyvitykseen oikeuttavaksi panokseksi.

Hyvityksen määrän arviointi on kokonaisharkintaa, jonka ei tarvitse perustua tarkkoihin euromääriin tai tositteisiin. Harkinnassa otetaan huomioon omaisuuden omistussuhteet, avoliiton aikainen panos yhteistalouteen, panoksen vaikutus omaisuuden säilymiseen ja karttumiseen sekä muut puolisoiden talouteen vaikuttavat seikat.  Avopuolisolla ei kuitenkaan ole oikeutta hyvitykseen, jos panoksesta saatu perusteeton etu on olosuhteet huomioon ottaen vähäinen.  Vähäisyyttä arvioidessa tulee huomioida kummankin puolison taloudellinen tilanne. 

Oikeus hyvitykseen siirtyy avopuolison kuoleman jälkeen tämän perillisille. Vastaavasti eloonjäänyt avopuoliso voi tehdä hyvitysvaatimuksen menehtyneen avopuolison perillisille.

Hyvityksestä voidaan sopia tai sitä voidaan vaatia pesänjakajalta. Vaatimus voidaan tehdä myös käräjäoikeudelle, jos pesänjakajan määräämistä ei ole haettu. Oikeus hyvitykseen raukeaa, jos hyvitystä ei ole vaadittu omaisuuden erottelussa eikä sitä koskevaa kannetta ole nostettu kuuden kuukauden kuluessa omaisuuden erottelusta.

Jos omaisuuden erottelua ei ole toimitettu, oikeus hyvitykseen raukeaa, jollei sitä koskevaa kannetta ole nostettu tai pesänjakajan määräämistä ole haettu kolmen vuoden kuluessa avopuolison kuolemasta tai siitä, kun avopuolisot muuttivat pysyvästi erilleen.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Perimysjärjestys

Kuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.

Lue artikkeli

Artikkelit

Hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Avoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Lue artikkeli

Artikkelit

Kenellä on oikeus toimia pesänjakajana?

Oikeus määrää hakemuksesta sopivan henkilön pesänjakajaksi. Jos pesän laatuun tai laajuuteen katsoen taikka muusta erityisestä syystä on tarpeen, voidaan määrätä useita pesänjakajia.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.