Perhe ja perintö

Perinnöstä tai testamentista luopuminen osittain

Julkaistu: 23.01.2020

Perintökaaren mukaan perillisellä ja testamentinsaajalla on oikeus luopua oikeudestaan perittävän kuoltua, jolleivat he ole jo ryhtyneet sellaisiin toimiin, että heidän on katsottava ottaneen perinnön vastaan. Luopumisen tulee tapahtua kirjallisesti.

Perinnön vastaanottamiseksi ei katsota välttämättömiä ja tavanomaisia toimia, jotka tehdään pesän selvittämiseksi. Tällaisia toimia ovat esim. hautajaisten sekä perunkirjoituksen järjestäminen ja kuolinpesän välttämättömien pankkiasioiden ja omaisuutta koskevien juoksevien asioiden hoitaminen. Vastaanottamiseksi taas katsotaan esim. lakiosavaateen esittämistä, jako-osuuden saamista tai pesän omaisuuden myymistä. Perinnöstä voi luopua ennen perunkirjoitusta, sen yhteydessä tai vielä sen jälkeenkin, niin kauan kuin perintöä ei vielä ole otettu vastaan. On kuitenkin hyvä muistaa, että mitä myöhemmin perinnöstä luovutaan, sitä todennäköisemmin katsotaan, että perintö on otettu vastaan.

Perinnöstä luovuttaessa käytetään termejä tehokas ja tehoton luopuminen. Tehokkaassa luopumisessa saaja luopuu perinnöstä ilman vastiketta, ottamatta perintöä vastaan ja muutenkaan määräämättä perintöosastaan. Luopuminen on tehoton, jos yllä mainitut ehdot eivät täyty. Perinnöstä tai testamentista luovuttaessa ei voida siis määrätä sitä kelle omaisuus menee luopumisen jälkeen. Luopujan osuus menee niille, jotka siihen olisivat olleet oikeutettuja, jos luopuja olisi kuollut ennen perittävää.

Jos perinnöstä tai testamentista on luovuttu tehokkaasti, ei luopujan tarvitse maksaa perintöveroa. Tehoton luopuminen taas tulee verotuksellisesti hyvin raskaaksi. Jos luopujan katsotaan vastaanottaneen perinnön hän maksaa siitä koko osuudeltaan perintöveron. Lisäksi luopujan sijaan tulevien tulee maksaa lahjaveroa siitä omaisuudesta, jonka he perinnöstä luopuvalta saavat.

Onko perinnöstä mahdollista luopua osittain? Voiko perintöosastaan jättää esim. mieluisan esineen itselleen ja antaa muun mennä omille lapsilleen? Jos perintönä saadusta omaisuudesta luovutaan osittain, katsotaan se yllämainitulla tavalla tehottomaksi luopumiseksi perintöverotuksen näkökulmasta. Tällöin joudutaan maksamaan sekä perintövero koko osuudesta, että lahjavero osasta, joka luovutetaan eteenpäin.

Osittainen luopuminen on kuitenkin mahdollista, jos kyse on testamenttisaannosta. Tällöin testamentin saaja ilmoittaa missä laajuudessa hän ottaa perinnön vastaan ja loppuosa menee niille, jotka siihen olisivat oikeutettuja, jos testamentinsaaja olisi kuollut ennen perittävää. Osittainen luopuminen tulee tapahtua kirjallisesti ja ennen perinnön vastaanottamista, samalla tavalla kuin koko testamenttisaannosta luopuminenkin. Osittainen luopuminen voi tapahtua myös niin, että saaja pidättää itsellään hallintaoikeuden omaisuuteen, mutta antaa omistusoikeuden mennä perillisilleen. Rajanveto testamenttisaannon ja perintösaannon välillä voi olla vaikea, jos testamentin saajina ovat ne henkilöt, joille perintö kuuluisi myös perintökaaren mukaan.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Kenellä on oikeus toimia pesänjakajana?

Oikeus määrää hakemuksesta sopivan henkilön pesänjakajaksi. Jos pesän laatuun tai laajuuteen katsoen taikka muusta erityisestä syystä on tarpeen, voidaan määrätä useita pesänjakajia.

Lue artikkeli

Artikkelit

Kuka voi nostaa kanteen isyyden kumoamiseksi ja milloin?

Jo vahvistetun isyyden voi kumota Digi- ja väestötietoviraston päätöksellä tai nostamalla ns. isyyden kumoamiskanteen. Digi- ja väestötietoviraston päätös edellyttää, että kolmas henkilö tunnustaa isyyden tai, että aviopari pyytää lastenvalvojaa selvittämään lapsen isyyden lapsen olleessa alle puolivuotias. Päätös myös edellyttää suostumusta aviomieheltä, äidiltä sekä joissain tilanteessa myös lapselta.

Lue artikkeli

Artikkelit

Isyyden tunnustaminen ja toteaminen

Vuoden 2016 alussa voimaan astunut isyyslaki säätelee isyyden määräytymistä. Isyys voi määräytyä suoraan lain nojalla tai se voidaan vahvistaa viranomaisen päätöksellä. Useimmissa tapauksissa isyys todetaan avioliiton perusteella tai mies tunnustaa isyytensä. Viimesijainen keino isyyden vahvistamiseksi on ns. isyyskanne eli kanteen nostaminen isyyden vahvistamiseksi, jota tässä ei käsitellä. Oikeudellisesti lapsen isyys tuo miehelle elatusvelvollisuuden ja mahdollisuuden lapsen huoltajuuteen ja tapaamiseen. Lapselle taas syntyy perintöoikeus isäänsä kohtaan.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.