Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.
Laki edunvalvontavaltuutuksesta eli EVVL sisältää säännöksiä siitä, missä asioissa valtuutettu voidaan edunvalvontavaltuutuksella oikeuttaa edustamaan valtuuttajaa. Laki asettaa uloimman rajan sille, missä rajoissa edustamisvallan antaminen edunvalvontavaltuutuksella on mahdollista. Lähtökohtaisesti valtuuttaja voi vapaasti määritellä valtuutuksen tuottaman edustamisvallan laajuuden yksilöimällä valtuutuksessa ne asiat, joissa valtuutettu on oikeutettu edustamaan valtuuttajaa. Edunvalvontavaltuutuksella voidaan myös rajoittaa edustusvaltaa yksilöimällä valtuutus koskemaan esimerkiksi tiettyä oikeustointa, asiaa tai omaisuutta.
Valtuutus voi koskea valtuuttajan taloudellisia asioista, hänen henkilöään koskevia asioita tai molempia. Taloudellisissa asioissa valtuutettu voidaan esimerkiksi oikeuttaa valtuuttajaa käyttämään valtuuttajan pankkitiliä, myymään valtuuttajalle kuuluvaa omaisuutta, hakemaan valtuutetulle sosiaaliturvaan kuuluvia taloudellisia etuuksia ja tekemään vuokrasopimuksen. Henkilöön liittyvissä asioissa valtuutus voi koskea esimerkiksi postilähetysten vastaanottamista, viranomaisasiointia ja muita henkilökohtaisia toimia. Korostetusti henkilökohtaiset asiat ovat kuitenkin rajatut lain nojalla edunvalvontavaltuutetun kelpoisuuden ulkopuolelle. Tällaisena, luonteeltaan syvästi yksilön henkilökohtaista asemaa koskevana asiana voidaan esimerkiksi mainita testamentin tekeminen ja sen peruuttaminen, suostumuksen antaminen avioliittoon ja avioehtosopimuksen laatiminen.
Edunvalvontavaltuutus on siis ennakollista arviointia tarvitsemansa tuen ja avun tarpeesta siltä varalta, jos ei itse pysty myöhemmin hoitamaan asioitaan. Sen laatiminen on joustavampi ja kevyempi tapa järjestää omien asioiden hoito tulevaisuutta varten kuin jos edunvalvonta-asia etenisi raskaan viranomaiskoneiston kautta. Edunvalvontavaltuutuksen laadinnassa on suositeltavaa käyttää asiantuntijaa, jonka avulla varmistetaan valtuuttajan tahdon toteutuminen. Edunvalvontavaltuutuksen tulee täyttää tarkat muotovaatimukset ollakseen pätevä. Varmin tapa turvata omien asioiden hoito on laatia edunvalvontavaltuutus hyvissä ajoin ja terveenä asiantuntijan kanssa.
Hillevi Kontturi-Karvinen, OTM
Asianajotoimisto Kontturi & Co Oy
Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.
Lue artikkeliKuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.
Lue artikkeliAvoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.