Tuoreessa tapauksessa Korkein oikeus on ottanut kantaa kilpailukieltosopimuksen lainmukaisuuteen. Tapauksessa sopimus kielsi robotteihin perustuvien automaatiojärjestelmien toimittajayrityksessä ohjelmistotehtävissä toiminutta insinöörityötekijää solmimasta työsopimusta kilpailevan yrityksen kanssa. Kielto oli sopimuksen mukaan voimassa neljä kuukautta työsuhteen päättymisestä, ja se oli osa työsopimusta.
Kilpailukieltosopimukselle tulee työsopimuslain mukaan olla erityisen painava syy, joka liittyy työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen. Se voi rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen alkavasta työstä sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa ensiksi mainitun työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa sekä työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa tällaista toimintaa. Kilpailukieltosopimuksen enimmäispituutta on rajoitettu. Lain esitöiden mukaan kilpailukieltosopimus olisi yleensä sallittu, kun työntekijä työskentelee tuotekehitys-, tutkimus- tai muussa vastaavassa toiminnassa.
Käräjäoikeus oli velvoittanut insinöörin maksamaan 10 000 euron sopimussakon tämän solmittua työsopimuksen kilpailijan kanssa välittömästi työsuhteen päätyttyä. Hovioikeus ei ollut muuttanut tuomiota. Insinööri sai valitusluvan Korkeimpaan oikeuteen.
Korkein oikeus katsoi näytetyksi, että insinööri osallistui jossain määrin myös sellaisiiin projekteihin, joiden yhtiö on katsonut sisältäneen omaa ja asiakkaiden kanssa tehtyä tuotekehitystä. Hänen pääsääntöiset tehtävänsä eivät kuitenkaan sisältäneet tuotekehittelyä. Insinööri pystyi kuitenkin työssään saamaan kilpailullisesti tärkeää tietoa, mutta yhtiö on turvannut suojattavia tietoja myös erillisellä salassapitosopimuksella. Insinööri ei ollut osallistunut yhtiön myyntitoimintaan ja tarjousten suunnitteluun, joten hänellä ei ollut kokemusta niihin liittyvästä suunnittelusta. Insinöörin asema ei matalahkon palkkauksen ja esimiesaseman puuttumisen vuoksi myöskään puhunut kilpailukiellon sallittavuuden puolesta.
Korkein oikeus katsoi, ettei kilpailukieltosopimukselle ollut lain edellyttämää erityisen painavaa perustetta. Korkein oikeus kumosi hovioikeuden tuomion. Työtekijän ei siten tarvinnut maksaa tuomittua sopimussakkoa. Tuomio on luettavissa kokonaisuudessaan Korkeimman oikeuden internetsivuilta täältä.
Voimaan astuvalla uudella yhdenvertaisuuslailla edistetään yhdenvertaisuutta ja ehkäistään syrjintää. Lakia sovelletaan julkiseen ja yksityiseen toimintaan, muttei yksityiselämään, perhe-elämään ja uskonnonharjoitukseen. Siten se soveltuu esimerkiksi työantajiin ja koulutuksen järjestäjiin. Samalla tasa-arvolakiin, joka sääntelee sukupuolisyrjinnän kieltoa, tulee joitakin muutoksia koskien esimerkiksi lisättyä sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän kieltoa.
Lue uutinenTapauksessa vanhemmat olivat riidelleet lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta. Hävinnyt vanhempi oli käräjäoikeudessa vaatinut yksinhuoltoa ja toiselle vanhemmalle tiedonsaantioikeutta lasten asioista. Vaatimusten perusteina olivat muun muassa vanhempien riidat ja toisen vanhemman lapsiin kohdistunut huono kohtelu.
Lue uutinenKilpailunrajoituksista kuten kartelleista kärsineiden mahdollisuudet korvauksiin paranevat uuden direktiivin myötä, jonka Euroopan parlamentti ja EU-maat ovat hyväksyneet. Korvauksia voivat saada kilpailunrajoitusten vuoksi ylihintaa maksaneet asiakkaat. Hinnannousu on voinut olla kartellien kohdalla jopa 25 prosenttia.
Lue uutinen
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.