Korkein oikeus otti kantaa, kuinka velallisen velvollisuus suorituksiin kasvaa yksityishenkilön velkajärjestelyssä, kun tämän tulot lisääntyvät mutta samoin lisääntyvät myös asumis- ja terveydenhoitomenot. Henkilöllä oli vahvistettu maksuohjelma ajalle 1.4.2005 – 31.7.2010, jonka muuttamiseen tuomio liittyi.
Käräjäoikeuden mukaan velallisen lisääntyvät tulot tuli huomioida lisäsuoritusvelvollisuutena eli maksuohjelman muutoksena siltä osin, kuin lisätulot eivät kuluneet välttämättömiin menoihin eli tapauksessa olleisiin vuokra- ja sairauskuluihin. Käräjäoikeuden mukaan velalliselle ei poistojen jälkeen jäänyt kokonaisuutena katsoen varaa lisäsuorituksiin, vaikka kalenterivuonna 2006 lisäystä oli enemmän tuloissa kuin välttämättömissä menoissa. Seuraavana vuonna lisäystä oli kuitenkin vähemmän tuloissa kuin menoissa, minkä vuoksi käräjäoikeus katsoi aiemman vuoden lisätulojen tasoittuneen ja velalliselle ei näin määrätty lisäsuoritusta maksettavaksi velkojilleen.
Lisäsuorituksia hakemuksella vaatinut osakeyhtiö valitti asiasta kuitenkin hovioikeuteen. Hovioikeuden mukaan lisäsuoritusvelvollisuus tuli määrätä kalenterivuoden tilanteen mukaan, minkä vuoksi velallinen tuli velvoittaa lisäsuoritukseen vuodelta 2006, jolloin tulot olivat lisääntyneet välttämättömiä menoja enemmän. Osakeyhtiö valitti kuitenkin myös tästä ratkaisusta, sillä sen mukaan lisäsuoritusvelvollisuus tulisi olla suurempi velallisen saatua myös vuonna 2009 enemmän tuloja.
Korkein oikeus myönsi asiassa valitusluvan ja selvensi tuomiossaan lisätulojen vaikutusta lisäsuoritusten määrään yksityishenkilön velkajärjestelyssä. Korkein oikeus arvioi velallisen lisäsuoritusvelvollisuutta vuosilta 2006 ja 2009.
Korkeimman oikeuden mukaan velallisen saamasta lisätulosta vähennetään ensiksi lisätulon hankkimisesta aiheutuneet välittömät menot. Saatu summa jaetaan kahtia, jolloin toinen puolikas tulisi maksaa velkojille lisäsuorituksena. Velkojille maksettavaksi määrättävästä lisäsuorituksen määrästä voidaan vähentää kuitenkin muitakin velallisen välttämättömiä menoja, jos velallisen saama osuus lisätuloista ei riitä niitä kattamaan. Korkeimman oikeuden ratkaisussa hyväksyttiin lopulta velkojana olleen osakeyhtiön vaatimus lisäsuorituksen suuruuden suhteen.
Velkajärjestelyssä perusperiaatteena on, että velallinen käyttää velkojen suorittamiseen kaikki tulot, jotka eivät kulu tämän välttämättömiin elinkustannuksiin ja elatusvelvollisuuden täyttämiseen.
Korkein oikeus on tuoreessa ratkaisussaan ottanut kantaa työkyvyttömyyskorvaukseen raskausajalla. Tapauksessa henkilö oli vuonna 1997 sattuneen työtapaturman seurauksena joutunut käyttämään jatkuvasti särkylääkitystä työskennellessään, sillä hänellä oli todettu neuropaattinen kiputila. Tapaturman johdosta aiheutunut ansion alentuma henkilön uudelleenkouluttauduttua pintakäsittelijäksi oli korvattu myönnetyllä tapaturmaeläkkeellä.
Lue uutinenTuomioistuin päättää perusoikeuksiin merkittävimmin kajoavien salaisten pakkokeinojen käytöstä poliisin esitettyä asiaa sille. Tuomioistuin päättää myös pakkokeinojen avulla saadun esitutkittavaan rikokseen liittymättömän ylimääräisen tiedon käyttämisestä esimerkiksi vakavien rikosten selvittämiseen.
Lue uutinenKuluttaja-asiamies on linjannut, että yritysten markkinointikanavinaan käyttämissä sekä ammattibloggaajien pitämissä blogeissa ei saa olla piilomainontaa. Piilomainonnalla tarkoitetaan mainontaa, jota lukija ei erota muusta sisällöstä. Kuluttajansuojalain mainonnan tunnistettavuutta koskevat säännöksen koskevat siis näitä blogeja.
Lue uutinen
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.