Ensimmäisellä puolivuodella jopa 4202 ulkomaalaista saavutti Suomen kansalaisuuden. Yli 4/5 kansalaisuushakemuspäätöksistä oli myönteisiä – kansalaisuusilmoitusten myöntämisosuus oli vieläkin suurempi. Keskimääräinen hakemusten käsittelyaika oli vajaa vuosi ja ilmoitusten noin 2,5 kuukautta. Kansalaisuutta voi hakea sekä paperisesti että sähköisesti.
Suomen kansalaisuuden voi saada joko hakemalla taikka ilmoituksen perusteella tietyissä erityistilanteissa. Ilmoitusmenettely on hakemiseen nähden kevennetty prosessi. Ilmoitus riittää esimerkiksi silloin, kun on avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi, jonka isä on Suomen kansalainen.
Valtaosa kansalaisuuksista myönnettiin hakemuksen perusteella ja vain reilu 400 kansalaisuutta ilmoituksen myötä. Entiset Suomen kansalaiset voivat ilmoituksella saada kansalaisuuden takaisin, vaikka eivät muuttaisikaan Suomeen.
Kansalaisuuksien myöntäminen on asettunut samaan suuruusluokkaan viime vuoden kanssa – hakemusten määrä sen sijaan on kasvussa viime vuoteen verrattuna. Hakemuksia on tänä vuonna vastaanotettu 4806 kapaletta. Syksystä 2011 alkaen kansalaisuuden saaminen on edellyttänyt viittä asumisvuotta kuuden sijaan, ja muutos on kasvattanut hakijamääriä.
Suurimmat kansalaisuudet, joista Suomen kansalaisuuden hakijat tulevat, ovat venäläiset, somalialaiset sekä irakilaiset. Ilmoitusten puolella ruotsalaiset nousevat suurimmaksi ryhmäksi venäläisten tullessa toiseksi suurimpana ryhmänä.
Asiasta lisää maahanmuuttoviraston internetsivuilla.
Korkein oikeus on tuoreessa ratkaisussaan ottanut kantaa työkyvyttömyyskorvaukseen raskausajalla. Tapauksessa henkilö oli vuonna 1997 sattuneen työtapaturman seurauksena joutunut käyttämään jatkuvasti särkylääkitystä työskennellessään, sillä hänellä oli todettu neuropaattinen kiputila. Tapaturman johdosta aiheutunut ansion alentuma henkilön uudelleenkouluttauduttua pintakäsittelijäksi oli korvattu myönnetyllä tapaturmaeläkkeellä.
Lue uutinenTuomioistuin päättää perusoikeuksiin merkittävimmin kajoavien salaisten pakkokeinojen käytöstä poliisin esitettyä asiaa sille. Tuomioistuin päättää myös pakkokeinojen avulla saadun esitutkittavaan rikokseen liittymättömän ylimääräisen tiedon käyttämisestä esimerkiksi vakavien rikosten selvittämiseen.
Lue uutinenKuluttaja-asiamies on linjannut, että yritysten markkinointikanavinaan käyttämissä sekä ammattibloggaajien pitämissä blogeissa ei saa olla piilomainontaa. Piilomainonnalla tarkoitetaan mainontaa, jota lukija ei erota muusta sisällöstä. Kuluttajansuojalain mainonnan tunnistettavuutta koskevat säännöksen koskevat siis näitä blogeja.
Lue uutinen
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.