Asianajaja Aino Lehtonen, Helsinki, As:tsto Teperi & Co Oy aino.lehtonen@teperi-law.fi
Perinteisesti on ajateltu, että yrittäjä pärjää omillaan, eikä hän tarvitse yhteiskunnan apua selvitäkseen elämän karikoista. Viime vuosikymmenen lama on onneksi tuonut hieman muutosta tähän ajatteluun. Pakollisia yrittäjän eläkemaksuja ei aina enää pidetä yrittäjien keskuudessa rangaistuksena, ja vapaaehtoisuuteen perustuvat yrittäjien työttömyyskassat saavat koko ajan uusia jäseniä.
Yrittäjän työttömyysturva on kalliimpaa kuin palkansaajan vastaava turva, mutta siitä huolimatta vuonna 1995 perustettujen työttömyyskassojen jäsenmäärät kasvavat koko ajan. Suomessa on yrittäjille tarkoitettuja työttömyyskassoja kaksi: Suomen Yrittäjien Työttömyyskassa SYT ja ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa AYT. Kassojen tarjoama työttömyysturva on lailla määrätty ja samansisältöistä.
Pääsääntöisesti kassanjäseneksi pääsee YEL tai TEL vakuutettu yrittäjä, joka omistaa vähintään 15 prosenttia yrityksestä ja työskentelee siinä johtavassa asemassa.
Maksettavan työttömyysturvan suuruus määräytyy pääsääntöisesti yrittäjän itse määräämän YEL-tulon mukaan. Maksu on määrältään 2-3,5 prosenttia ilmoitetusta tulosta. Kassanjäsenenä on pääsääntöisesti oltava kaksi vuotta ennen kuin työttömyyskorvausta maksetaan.
Yrittäjän on ilmoittauduttava työttömäksi työnhakijaksi työvoimatoimistoon heti yritystoiminnan päätyttyä tai keskeydyttyä. Yritys toiminta päättyy jos yritys asetetaan konkurssiin tai myydään kokonaan. Myös silloin yrittäjä jää työttömäksi kun hän myy osuutensa yrityksestä ja samalla lopettaa työskentelyn. Myös vapaaehtoinen yritystoiminnan päättäminen esim. selvitystilan kautta on hyväksyttävä tapa lopettaa yritystoiminta ja päästä työttömyyskorvauksen piiriin.
Joissain tilanteissa yrityksen toiminnan keskeytyminen riittää, tällöin keskeytymisen on täytynyt kestää yhtäjaksoisesti ainakin neljä kuukautta.
Katso lisää: Työttömyysturva palkansaajan ryhtyessä yrittäjäksi
www.syt.fi tai www.ayt.fi
Miten koeaikapurku tehdään ”oikein”? Työsopimuslain mukaan työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta. Koeaika antaa molemmille sopijapuolille mahdollisuuden selvittää, vastaako työ osapuolten odotuksia. Koeajan kuluessa työsopimus voidaan puolin ja toisin purkaa päättymän välittömästi ilman irtisanomisaikaa (”koeaikapurku”). Työnantajan kannalta tämä tarkoittaa, että työsuhteen päättäminen ei koeaikana edellytä irtisanomis- tai purkamisperustetta tai edes erityistä syytä, kuten työtehtävien laiminlyöntiä tai jotakin moitittavaa menettelyä. Koeaikapurkuun riittää, jos työntekijä ei esimerkiksi suoriudu työtehtävistä työnantajan edellyttämällä tavalla tai sopeudu muuhun työyhteisöön. Koeaikapurun suorittamiseen liittyy kuitenkin tiettyjä rajoituksia. Lain mukaan työsopimusta ei koeaikana saa purkaa syrjivillä tai koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Työntekijän työsopimusta ei siten voida koeaikana purkaa esimerkiksi työntekijän mielipiteiden, uskonnollisen vakaumuksen tai tuotannollisten ja taloudellisten syiden vuoksi.
Lue artikkeliTyömarkkinoilla arkipäivää ovat tilanteet, joissa työntekijä vaihtaa työpaikkaa ja siirtyy uuden työnantajan palvelukseen. Usein tällaisia tilanteita varten työntekijän ja työnantajan välille on solmittu kilpailukieltosopimus. Kilpailukieltosopimuksella työnantaja voi rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä uusi työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa ensiksi mainitun työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa. Lisäksi kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa työntekijän oikeutta harjoittaa kilpailevaa toimintaa omaan lukuunsa. Kilpailukieltosopimusta koskeva työsopimuslainsäädäntö muuttui 1.1.2022. Muutoksen myötä työnantajan velvollisuudet suhteessa kilpailukieltosopimuksella sidottuun työntekijään kasvoivat.
Lue artikkeliTyönantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta. Mikäli työsopimus on määräaikainen, saa koeaika pidennyksineen olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, mutta ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta. Koeaika on työsuhteen alkuun sijoittuva aika, jonka aikana työnantaja voi selvittää työntekijän ammattitaidon ja soveltuvuuden hänelle annettuun tehtävään. Samalla myös työntekijä saa mahdollisuuden selvittää vastaavatko työ ja työolosuhteet hänen toiveitaan ja odotuksiaan. Koeaikamääräykset ovatkin varsin yleinen käytäntö työelämässä osapuolten soveltuvuuden selvittämiseksi.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.