Työ ja virka

Julkaistu: 02.01.2012

Asianajaja Jari Kailiala, Asianajotoimisto Hölttä & Co Oy, jari.kailiala@holtta.fi

Viimeisin muutos 1.4.2005

• Tarkoitus parantaa ns. epätyypillisissä työsuhteissa olevien palkansaajien asemaa
• Kaikki palvelussuhteessa tehty työ kerryttää vuosilomaetuuksia
• Ensisijassa on annettava lomaa tai vapaata, lomakorvaus toissijainen
• Oikeus saada vapaata, ellei ansaitse lomaa
• Lisätty mahdollisuuksia sopia loman sijoittamisesta

Ketä laki koskee?

• Yleislaki
• Koskee sekä työsuhteisia (yksityinen ja julkinen sektori) että virkasuhteisia (valtio, kunta, kirkko)
• Ei koske: merenkulun työsuhteet, tavanomainen harrastustoiminta, työsuhteen ulkopuoliset työntekijät (toimitusjohtajat, perhe- ja omaishoitajat, työharjoittelussa, työelämävalmennuksessa, työkokeilussa olevat)
• Ei koske myöskään työtä, joka toiminnan luonteen vuoksi on vuosittain keskeytyneenä ja jossa oikeudet vastaavaan palkalliseen vapaaseen on turvattu valtakunnallisella tes:lla tai ves:lla, mm. opetushenkilöstö

Pakottavuus

• Pakottavuus on lähtökohta, pakottavan säännöksen vastainen ehto on mitätön
• Voi sopia toisin tes/ves tai työsopimuksessa laissa mainituilta kohdin
• Työsopimuksessa toisin sovittavat asiat on mainittu laissa tyhjentävästi
• (lähinnä etuuksien siirtäminen, vuosiloman jakaminen ja säästäminen)
• Tes/ves; sopimisoikeus laajempi (30 §:n mukaiset asiat)

Loman ansaitseminen

• Työ- tai virkasuhteen keston perusteella määräytyvä oikeus
• 2 tai 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymisvuodelta, enimmillään loma siis 24 tai 30 arkipäivää
• 2 päivää; jos työsuhde on alkanut myöhemmin kuin huhtikuun ensimmäisenä arkipäivänä
• 2,5 päivää; työsuhde jatkunut yhdenjaksoisesti samaan työnantajaan vähintään vuoden
• 3 päivää; valtion virkamiehet, joiden palvelusaika yhteensä 15 vuotta

Erityistilanteet

Yhdenjaksoisuus ei katkea: toistuvat peräkkäiset määräaikaiset, liikkeen luovutukset, uusi työantaja ja aikaisemmalla työnantajalla tai hänen lähipiirillään on määräysvalta
Yhdenjaksoisuus ei katkea, mutta ei lueta jatkumisaikaan: asevelvollisuus, vapaaehtoinen asepalvelus, siviilipalvelu.

• Lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä
• Lomanmääräytymisvuosi on 1.4.-31.3.
• Täysi lomanmääräytymiskuukausi: kalenterikuukausi, jolta ansaitaan lomaa työssäolon tai siihen verrattavan poissaoloajan perusteella

14 päivän ja 35 tunnin ansaintasäännöt

• Valinta työsopimuksessa sovittujen työaikojen perusteella etukäteen
• Kaikkina kuukausina vähintään 14 päivää työskentelevät
• Vähintään yhtenä kuukautena alle 14 päivää ja vähintään 35 tuntia työtä tekevät
• Jos ei ole sovittu työajasta täsmällisesti, ansaintasääntö valitaan tehtyjen työpäivien ja –tuntien perusteella jälkikäteen lomanmääräytymisvuoden päättyessä

Työssäolon veroinen aika

• Laissa on luettelo (7 §)
• Poissaoloaika, jolta työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan palkan
• Työajan tasaamispäivät (huom. rajoitukset)
• Lomautus; 30 päivää, myös työviikkojen lyhentämiset, 6 kk:n jakso
• Sairauspoissaolo; 75 päivää
• Työsopimuslain mukaiset äitiys-, isyys-, vanhempainvapaa, tilapäinen hoitovapaa, pakottavat perhesyyt

Lomapalkka

• Kuukausi- ja viikkopalkkaiset, tämä palkka myös vuosiloman ajalta, luontaisedut vähentämättöminä
• Vähintään 14 päivää kuukaudessa työskentelevälle muulle kuin viikko- tai kuukausipalkalla työskentelevälle lasketaan keskimääräinen päiväpalkka VL 11 §:n mukaan ja muutetaan lomapalkaksi kerrointaulukon avulla, huom. EK-SAK lomapalkkasopimus.
• Loman osan palkkaa laskettaessa käytetään osa-ajan palkan laskentaa (ei jaeta enää 6:lla tai 25:lla)
• Alle 14 päivää kalenterikuukaudessa työtä tekeville prosenttiperusteinen vuosilomapalkka
• 9 %; alle vuoden pituinen työsuhde
• 11,5 %; lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden kestänyt työsuhde

Oikeus vapaaseen

• Kokonaisuudessaan lomanansaintasäännösten ulkopuolella olevat
• Toistuvat määräaikaiset työsopimukset ilman oikeutta vuosilomaan
• Kotityöntekijät
• Työnantajan perheenjäsenen työsuhteessa
• 2 arkipäivää kalenterikuukaudelta
• Työntekijä päättää, pitääkö vapaata vai ei, ilmoitettava työnantajalle halukkuus ennen lomakauden alkua
• Useita työnantajia, tulisi sopia samasta vapaa-ajankohdasta
• Ajankohdasta sopiminen kuten vuosiloman osalta
• Lomakorvaus vapaan ajalta (9 % tai 11,5 %)

Lomakorvaus

• Työsuhteen päättyessä siltä ajalta, jolta työntekijä ei ole saanut lomaa tai lomakorvausta
• Lomakorvauksen suuruus määräytyy soveltuvin osin lomapalkan laskentaa koskevien säännösten perusteella
• Lomakorvauksen toissijaisuus

Milloin loma pidetään?

• Työnantaja määrää ajankohdan
• 24 päivää 2.5.-30.9., 6 päivää 1.10.-30.4.
• Kausiluonteisessa työssä lomakauden ulkopuolella saman kalenterivuoden aikana, jos aiheuttaa työssä olennaisia vaikeuksia toiminnalle
• Yhdenjaksoisuus, vähintään 12 päivää
• Työntekijää tulee kuulla, mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon työntekijöiden esitykset, tasapuolisuus
• Ilmoitettava kuukautta tai viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista ja ilmoitus on sitova. Ei siis oikeutta yksipuolisesti peruuttaa tai siirtää, vahingonkorvausvelvollisuus.

Vuosiloman antaminen

Työnantajan määräämä

Kesäloma kausiluontoisessa työssä

Sopimalla

• yhdenjaksoisen loman vähimmäispituus 12 arkipäivää

Muiden poissaolojen samanaikaisuus

• Työkyvyttömyys; siirto työntekijän pyynnöstä
• Vanhempain- ja hoitovapaan ajalle voi sijoittaa vuosiloman (ei äitiys- ja isyysvapaa)
• Vuosiloma kuluu lakon aikana, jos loma alkanut ennen lakkoa
• Vuosiloma voidaan määrätä irtisanomisajalle
• Lomautus ei estä vuosiloman antamista
• Osa-aikatyö; vuosiloma myös vapaajaksolle
• Kolmea päivää tai sitä lyhyempää lomaa ei voi määrätä, niin, että lomapäivä sattuu työvuoroluettelon mukaiseksi vapaapäiväksi

Sopimukset etuuksien tai ajankohdan siirtämisestä ja jakamisesta

• Uudestaan saman työnantajan palvelukseen; voi sopia vuosilomaetuuksien siirtämisestä
• Vuosiloman jakaminen: 12 arkipäivää ylittävä osa yhdessä tai useammassa jaksossa, 24 arkipäivää ylittävä osa lyhennettynä työaikana
• Vuosiloman siirtäminen: kalenterivuoden alku, jolle lomakausi sijoittuu – seuraavan vuoden lomakauden alku (2.5.) ja 12 päivää ylittävä osa viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä (30.9.)

Vuosiloman säästäminen

• Oikeus säästää 24 päivää ylittävä osa
• Neuvoteltava työnantajan kanssa, kun työantaja kuulee loman ajankohdasta
• Työntekijä päättää, minä kalenterivuonna säästetty osa pidetään, tarkempi ajankohta sovitaan tai työntekijä ilmoittaa viimeistään 4 kk ennen
• Myös toinen viikko voidaan säästää, jos päästään sopimukseen
• Säästövapaan palkka kuten vuosilomapalkka

Kanneaika

• Työsuhteen kestäessä kaksi vuotta sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana vuosiloma olisi ollut annettava tai lomakorvaus maksettava
• Työsuhteen päättyessä kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä
• Työntekijän ja työnantajan väliseen sopimukseen perustuva lakisääteistää pidempi loma, työsopimuslain mukaan eli viiden vuoden kuluessa