Työ ja virka

Työttömyysturva palkansaajan ryhtyessä yrittäjäksi

Julkaistu: 21.01.2012

Asianajaja Aino Lehtonen, Helsinki, As:tsto Teperi & Co Oy, aino.lehtonen@teperi-law.fi

Palkansaajasta yrittäjäksi

Työttömyysuhan alla olevat joutuvat yrittäjäksi siirtyessään myös pohtimaan sitä, miten yrittäjyys vaikuttaa heidän työttömyysturvaansa jos aloitettava yritystoiminta ei onnistukaan.

Mikäli alkava yrittäjä täyttää työntekijänä työttömyysturvaehdot ja hän siirtyy työntekijäkassasta, yrittäjäkassaan kuukauden kuluessa yritystoiminnan aloittamisesta syntyy ns. jälkisuojaoikeus.

Mikäli henkilö ei ole ollut työtön ennen yritystoiminnan aloittamista, hänellä on 14 kuukautta aikaa saada yritystoiminta kannattavaksi. Mikäli ennen määräajan päättymistä yritystoiminta lopetetaan, hän saa samat työttömyysedut yrittäjien työttömyyskassasta kuin olisi ollut entisen palkansaajakassan jäsen.

Mikäli työtön henkilö päättää ryhtyä yrittäjäksi, on hänellä mahdollisuus 18 kuukauden ajan katsoa lähteekö yritystoiminta suunnitellusti liikkeelle. Mikäli vastaus on ponnisteluista huolimatta kielteinen, saa hän yrittäjien työttömyyskassasta samat edut kuin hänellä olisi ollut jäljellä palkansaajakassasta.

Molemmat edut edellyttävät toteutuakseen, että siirto palkansaajakassasta tapahtuu kuukauden kuluessa yritystoiminnan aloittamisesta. Tämä määräaika on ehdoton.

Yrittäjän työssäoloehto lyhenee 1.1.2010 kahdesta vuodesta 18 kuukauteen. Työntekijän tulee olla ennen työttömäksi jäämistä työssä 34 kk entisen 43 kk:n sijaan. Tämä tarkoittaa sitä, että ansiosidonnainen työttömyysturva paranee 1.1.2010 alkaen.

Yrittäjäperheenjäsen palkansaajana yhtiössä

Mikäli yrittäjän puoliso, joka ei omista yhtiöstä osaakaan, työskentelee työsuhteessa samassa yrityksessä, on hänen järjestettävä työttömyysturvansa yrittäjäkassan kanssa. Vaikka hän kuuluisi oman alansa ammattiliiton työttömyyskasaan, hän ei yritystoiminnan päättyessä tai työn vähentyessä saa palkansaajan kassasta korvausta.

Katso lisää:

Yrittäjän työttömyysturvasta www.syt.fi tai www.ayt.fi

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Työntekijöiden tasapuolinen kohtelu

Työsopimuslakiin sisältyy työntekijöiden tasapuolisen kohtelun periaate. Työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti, jollei siitä poikkeaminen ole työntekijöiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua. Periaate koskee kaikkia työsuhdetta ja sen ehtoja koskevia työnantajan ratkaisuja. Periaate koskee myös esim. työnantajan antamia etuuksia ja työpaikalla noudatettavia käytäntöjä.

Lue artikkeli

Artikkelit

Irtisanominen sairauden, vamman tai tapaturman takia

Työsopimuslain mukaan työntekijä voidaan irtisanoa hänestä johtuvalla tai hänen henkilöönsä liittyvällä asiallisella ja painavalla irtisanomisperusteella.

Lue artikkeli

Artikkelit

Mikä lasketaan työajaksi?

Työaikalaki, joka uudistui vuoden 2020 alussa, määrittelee mitä lasketaan työntekijän työaikaan kuuluvaksi. Työ—ja virkaehtosopimuksin voidaan laajentaa työajan käsitettä, mutta sitä ei voida supistaa työaikalaista sovitusta.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.