Asianajaja Aino Lehtonen, Helsinki, As:tsto Teperi & Co Oy, aino.lehtonen@teperi-law.fi
Työttömyysuhan alla olevat joutuvat yrittäjäksi siirtyessään myös pohtimaan sitä, miten yrittäjyys vaikuttaa heidän työttömyysturvaansa jos aloitettava yritystoiminta ei onnistukaan.
Mikäli alkava yrittäjä täyttää työntekijänä työttömyysturvaehdot ja hän siirtyy työntekijäkassasta, yrittäjäkassaan kuukauden kuluessa yritystoiminnan aloittamisesta syntyy ns. jälkisuojaoikeus.
Mikäli henkilö ei ole ollut työtön ennen yritystoiminnan aloittamista, hänellä on 14 kuukautta aikaa saada yritystoiminta kannattavaksi. Mikäli ennen määräajan päättymistä yritystoiminta lopetetaan, hän saa samat työttömyysedut yrittäjien työttömyyskassasta kuin olisi ollut entisen palkansaajakassan jäsen.
Mikäli työtön henkilö päättää ryhtyä yrittäjäksi, on hänellä mahdollisuus 18 kuukauden ajan katsoa lähteekö yritystoiminta suunnitellusti liikkeelle. Mikäli vastaus on ponnisteluista huolimatta kielteinen, saa hän yrittäjien työttömyyskassasta samat edut kuin hänellä olisi ollut jäljellä palkansaajakassasta.
Molemmat edut edellyttävät toteutuakseen, että siirto palkansaajakassasta tapahtuu kuukauden kuluessa yritystoiminnan aloittamisesta. Tämä määräaika on ehdoton.
Yrittäjän työssäoloehto lyhenee 1.1.2010 kahdesta vuodesta 18 kuukauteen. Työntekijän tulee olla ennen työttömäksi jäämistä työssä 34 kk entisen 43 kk:n sijaan. Tämä tarkoittaa sitä, että ansiosidonnainen työttömyysturva paranee 1.1.2010 alkaen.
Mikäli yrittäjän puoliso, joka ei omista yhtiöstä osaakaan, työskentelee työsuhteessa samassa yrityksessä, on hänen järjestettävä työttömyysturvansa yrittäjäkassan kanssa. Vaikka hän kuuluisi oman alansa ammattiliiton työttömyyskasaan, hän ei yritystoiminnan päättyessä tai työn vähentyessä saa palkansaajan kassasta korvausta.
Katso lisää:
Yrittäjän työttömyysturvasta www.syt.fi tai www.ayt.fi
Miten koeaikapurku tehdään ”oikein”? Työsopimuslain mukaan työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta. Koeaika antaa molemmille sopijapuolille mahdollisuuden selvittää, vastaako työ osapuolten odotuksia. Koeajan kuluessa työsopimus voidaan puolin ja toisin purkaa päättymän välittömästi ilman irtisanomisaikaa (”koeaikapurku”). Työnantajan kannalta tämä tarkoittaa, että työsuhteen päättäminen ei koeaikana edellytä irtisanomis- tai purkamisperustetta tai edes erityistä syytä, kuten työtehtävien laiminlyöntiä tai jotakin moitittavaa menettelyä. Koeaikapurkuun riittää, jos työntekijä ei esimerkiksi suoriudu työtehtävistä työnantajan edellyttämällä tavalla tai sopeudu muuhun työyhteisöön. Koeaikapurun suorittamiseen liittyy kuitenkin tiettyjä rajoituksia. Lain mukaan työsopimusta ei koeaikana saa purkaa syrjivillä tai koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Työntekijän työsopimusta ei siten voida koeaikana purkaa esimerkiksi työntekijän mielipiteiden, uskonnollisen vakaumuksen tai tuotannollisten ja taloudellisten syiden vuoksi.
Lue artikkeliTyömarkkinoilla arkipäivää ovat tilanteet, joissa työntekijä vaihtaa työpaikkaa ja siirtyy uuden työnantajan palvelukseen. Usein tällaisia tilanteita varten työntekijän ja työnantajan välille on solmittu kilpailukieltosopimus. Kilpailukieltosopimuksella työnantaja voi rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä uusi työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa ensiksi mainitun työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa. Lisäksi kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa työntekijän oikeutta harjoittaa kilpailevaa toimintaa omaan lukuunsa. Kilpailukieltosopimusta koskeva työsopimuslainsäädäntö muuttui 1.1.2022. Muutoksen myötä työnantajan velvollisuudet suhteessa kilpailukieltosopimuksella sidottuun työntekijään kasvoivat.
Lue artikkeliTyönantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta. Mikäli työsopimus on määräaikainen, saa koeaika pidennyksineen olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, mutta ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta. Koeaika on työsuhteen alkuun sijoittuva aika, jonka aikana työnantaja voi selvittää työntekijän ammattitaidon ja soveltuvuuden hänelle annettuun tehtävään. Samalla myös työntekijä saa mahdollisuuden selvittää vastaavatko työ ja työolosuhteet hänen toiveitaan ja odotuksiaan. Koeaikamääräykset ovatkin varsin yleinen käytäntö työelämässä osapuolten soveltuvuuden selvittämiseksi.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.