Työ ja virka

Työsuhdeasunto

Julkaistu: 10.01.2012

Asianajaja Harri Kontturi, Joensuu, As:tsto Kontturi&Co Oy harri.kontturi@kontturi.fi

Työsuhdeasunnolla tarkoitetaan työ- tai virkasuhteen perusteella vuokralle annettua asuinhuoneistoa, johon työnantajalla on määräämisvalta vuokranantajana, yhteisön jäsenyyden tai osuuden perusteella taikka perustamansa säätiön tai vastaavan välityksellä. Vuokrasuhteessa vuokranantajana on työnantaja, joka voi omistaa vuokraamansa asunnon tai on voinut vuokrata asunnon kolmannelta työntekijäänsä varten.

Vuokranmaksutavalla on työntekijälle verotuksellista merkitystä. Jos työnantaja tarjoaa työsuhdeasunnon vastikkeettomana asuntoetuna, työntekijä maksaa veron asuntoedun arvosta. Asuntoetu lisätään näin normaalisti maksettavan palkan päälle. Verohallitus tekee vuosittain päätöksen verotuksessa noudatettavista luontaisetujen laskentaperusteista. Tavanomainen vuokrasuhde ei yleensä muodosta asuntoetua, vaikka asunto olisikin vuokrattu kolmannelta, jos työntekijä maksaa asunnostaan käypää vuokraa.

Työsuhdeasuntoa ei saa jälleenvuokrata ilman vuokranantajan lupaa, mutta työ- tai virkasuhteeseen perustuvaa vuokraoikeus ei rajoita vuokralaisen oikeutta käyttää asuntoa yhteisenä asuntona puolisonsa, perheeseen kuuluvien lasten sekä lähisukulaisensa ja puolison lähisukulaisen kanssa, jollei siitä aiheudu vuokranantajalle huomattavaa haittaa.

Jos vuokralainen työ- tai virkasuhteen päätyttyä edelleen asuu työsuhdeasunnossa, vuokranantaja saa korottaa vuokran enintään niin suureksi kuin asumistukilain (408/75) nojalla on vahvistettu paikkakunnalla kohtuullisiksi enimmäisasumismenoiksi neliömetriä kohden. Vuokranantajan tulee ilmoittaa vuokrankorotuksesta vuokralaiselle kirjallisesti. Vuokralaiselle tehtävästä ilmoituksesta tulee käydä ilmi korotus, uusi vuokranmäärä ja korotuksen ajankohta. Vuokrankorotus voi astua voimaan aikaisintaan ilmoitusta seuraavan vuokranmaksukauden alusta.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Työntekijöiden tasapuolinen kohtelu

Työsopimuslakiin sisältyy työntekijöiden tasapuolisen kohtelun periaate. Työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti, jollei siitä poikkeaminen ole työntekijöiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua. Periaate koskee kaikkia työsuhdetta ja sen ehtoja koskevia työnantajan ratkaisuja. Periaate koskee myös esim. työnantajan antamia etuuksia ja työpaikalla noudatettavia käytäntöjä.

Lue artikkeli

Artikkelit

Irtisanominen sairauden, vamman tai tapaturman takia

Työsopimuslain mukaan työntekijä voidaan irtisanoa hänestä johtuvalla tai hänen henkilöönsä liittyvällä asiallisella ja painavalla irtisanomisperusteella.

Lue artikkeli

Artikkelit

Mikä lasketaan työajaksi?

Työaikalaki, joka uudistui vuoden 2020 alussa, määrittelee mitä lasketaan työntekijän työaikaan kuuluvaksi. Työ—ja virkaehtosopimuksin voidaan laajentaa työajan käsitettä, mutta sitä ei voida supistaa työaikalaista sovitusta.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.