Työ ja virka

Työsuhde ja yhteistyökumppanuus

Julkaistu: 02.01.2012

Asianajaja Jyrki Piiparinen, Asianajotoimisto Kontturi & Co Oy, jyrki.piiparinen@kontturi.fi

Arvioitaessa henkilöyrittäjän ja työsuhteen välistä rajaa keskeisiä kysymyksiä ovat perinteisesti olleet toiminnan itsenäisyys ja vapaus sekä kyseisen henkilön taloudellinen sitoutuminen toimintaan. Arvioitavana on tällöin ollut esimerkiksi se, onko henkilö sijoittanut toimintaansa merkittävän määrän taloudellista panosta taikka sellaista osaamista tai ammattitaitoa, jolla on vastaava taloudellinen merkitys. Ratkaisevina kriteereinä yrittäjänä olemiselle pidetään ansiotarkoitusta, taloudellisen riskin olemassa oloa sekä toiminnan laajuutta, yleisyyttä, julkisuutta ja itsenäisyyttä.

Työoikeudellinen työntekijän ja yrittäjän rajanvetoarviointi lähtee liikkeelle työsopimusta koskevien kriteerien täyttymisestä. Tällöin harkitaan etupäässä sitä, tehdäänkö työtä toiselle tämän johdon ja valvonnan alaisena. Kuitenkin arviointi tulee tehdä kokonaisuutena huomioon ottaen kaikki olosuhteet.

Arvioitaessa sitä, onko työ suoritettu työnantajan johdon ja valvonnan alaisena, on huomiota kiinnitetty muun muassa mahdollisuuteen valita itsenäisesti työsuorituksen aika ja paikka, onko henkilöllä ollut oikeus ottaa vastaan toimeksiantoja useammalta taholta ja onko hänellä ollut myös oikeus kieltäytyä tehtävistä. Työnantajan työn johto- ja valvontaoikeuden kannalta saattaa yksittäistapauksessa olla riittävää esimerkiksi työn melko yleinen ohjaus taikka pelkästään puitteiden asettaminen työn suorittamiselle. Mitä yleisempää tämä ohjaus on, sitä todennäköisemmin toimeksiannon suorittaminen on tämän kriteerin näkökulmasta yrittäjätyötä. Ohjaus –kriteerin käyttämistä vaikeuttaa se, että työsuhteessakaan valvonnan ei tarvitse olla yksityiskohtaista. Viime kädessä arvioitaessa työsopimuksen olemassa oloa joudutaan rajatapauksissa turvautumaan kokonaisarviointiin. Tässä arvioinnissa otetaan huomioon paitsi työsuhteen tunnusmerkistön sisältämät puhtaasti oikeudelliset tekijät, myös työntekijäasemaan vaikuttavat sosiaaliset ja taloudelliset tekijät.

Nykyajan työelämässä on tavallista suorittaa toimeksiantoja ja ylimalkaan ostaa palveluja toisilta. Varsinkin myyntitoimintaa on siirretty perinteisiltä työntekijöiltä toimeksisaajille. Toimeksiannoissa usein muuttuu työn suorittajan asema. Tavallisimmin muutokset tapahtuvat työntekijästä yrittäjäksi. Muutoksia voi kuitenkin tapahtua myös toisin päin eli siten, että yrittäjäasemasta siirrytään työntekijäksi.

Työntekijän asema on käytännössä yleensä selvä, jos toimeksiantojen suorittaminen on osa tietyn toisen yhtiön toimintaa. Työntekijän ja yrittäjän välisessä rajanvedossa on usein kyse kokonaisarvioinnista, jossa yhteen sovitetaan eri suuntaan vaikuttavia sekä asiallisia että muodollisia seikkoja. Yrittäjäaseman puolesta voivat vaikuttaa esimerkiksi sopimuksen formulointi ja sanamuoto, provision määräytymistapa sekä konkreettisen valvonnan puuttuminen. Työntekijäaseman puolesta voivat vuorostaan samassa tapauksessa vaikuttaa esimerkiksi asianomaisen oma käsitys sekä toisen osapuolen käyttäytyminen (mm. suorittanut ennakonpidätykset sekä maksanut sosiaaliturvamaksut).

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Työntekijöiden tasapuolinen kohtelu

Työsopimuslakiin sisältyy työntekijöiden tasapuolisen kohtelun periaate. Työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti, jollei siitä poikkeaminen ole työntekijöiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua. Periaate koskee kaikkia työsuhdetta ja sen ehtoja koskevia työnantajan ratkaisuja. Periaate koskee myös esim. työnantajan antamia etuuksia ja työpaikalla noudatettavia käytäntöjä.

Lue artikkeli

Artikkelit

Irtisanominen sairauden, vamman tai tapaturman takia

Työsopimuslain mukaan työntekijä voidaan irtisanoa hänestä johtuvalla tai hänen henkilöönsä liittyvällä asiallisella ja painavalla irtisanomisperusteella.

Lue artikkeli

Artikkelit

Mikä lasketaan työajaksi?

Työaikalaki, joka uudistui vuoden 2020 alussa, määrittelee mitä lasketaan työntekijän työaikaan kuuluvaksi. Työ—ja virkaehtosopimuksin voidaan laajentaa työajan käsitettä, mutta sitä ei voida supistaa työaikalaista sovitusta.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.