Työ ja virka

Työntekijän vastuu työssä aiheuttamastaan vahingosta

Julkaistu: 02.01.2012

OTK Mikko Kejo, As:tsto Antti Kejo Ky, mikko.kejo@anttikejo.fi

Työelämässä tulee eteen tilanteita, jossa työntekijä aiheuttaa vahingon, jonka perusteella vahingon kärsinyt vaatii vahingonkorvauksia. Tällöin vahingonkorvaukset suorittaa tilanteesta riippuen joko työntekijä taikka työnantaja taikka molemmat. Seuraavassa eritellään, milloin maksajaksi joutuu työntekijä ja milloin työnantaja.

Vahingonkorvauslain mukaan työntekijä vastaa työssään virheellä taikka laiminlyönnillä aiheuttamastaan vahingosta määrällä, joka katsotaan kohtuulliseksi. Kohtuullisuusarvioinnissa otetaan huomioon vahingon suuruus, työntekijän tekemä teko, työntekijän asema, vahingon kohteena olleen henkilön asema sekä muut olosuhteet. Kohtuullisuusarviossa esimerkiksi rahakkaalle työntekijälle voidaan määrätä suurempi korvaus maksettavaksi kuin vähempiosaiselle työntekijälle.

Tilanteessa, jossa työntekijä on syyllistynyt vain lievään tuottamukseen vahingon aiheuttaessaan, ei hän ole vahingonkorvausvelvollinen. Lievässä tuottamuksessa työntekijä on toiminut työnantajan ohjeiden mukaisesti, mutta on esimerkiksi inhimillisessä epähuomiossa tehnyt virheen. Huolimattomuutta arvioidaan esim. työntekijän koulutustason mukaan, toisin sanoen hyvin koulutetulta työntekijältä oletetaan suurempaa huolellisuutta ja huoli-mattomuuden taso on helposti lievää suurempi vahinkotilanteissa.

On syytä huomioida, että työnantaja on ensisijaisessa korvausvelvollisuudessa tilanteissa, jossa korvausvel-vollisuus on syntynyt isännän vastuun sisällä eli työntekijä on aiheuttanut vahingon ilman tahallisuutta ja töiden puitteissa. Näin ollen, korvaukset vaaditaan ensin työnantajalta ja työntekijä joutuu maksamaan vahingonkor-vauksia vain, jos työnantaja ei kykene niitä esimerkiksi konkurssin vuoksi suorittamaan.

Jos työntekijä on työssään aiheuttanut vahingon tahallisesti, on hän täydessä korvausvelvollisuudessa. Näin on, mikäli ei kohtuullisuusnäkökulmasta ole erityisiä syitä alentaa korvausvelvollisuutta. Kun työntekijä on aiheuttanut vahingon tahallisesti työ-tehtävissä, voidaan vahingonkorvaukset periä joko häneltä taikka työnantajalta saman-aikaisesti.

Jos vahinko on aiheutettu täysin työn ulkopuolella, ei työnantaja missään nimessä joudu vastuuseen syntyneistä vahingonkorvaussummista. Työntekijä vastaa tällöin vahingonkorvauksista yksin!

HUOM! Henkilön, joka vaatii vahingonkorvauksia, on riittävää haastaa vain työnantaja oikeuteen tilanteessa, jossa vahinko on syntynyt työntekijän toimiessa työtehtävissä.

Työntekijän ohella artikkelin tiedot soveltuva yksityiseen yrittäjään, joka tekee töitä toisen yrityksen lukuun ja jonka katsotaan olevan työntekijään rinnastettavassa asemassa. Samat periaatteet soveltuvat myös viran alaisena toimivaan työntekijään.

Lue myös OpusLexin artikkelikirjaston artikkeli ”Milloin työnantaja vastaa työnteki-jän aiheuttamasta vahingosta?”

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Työntekijöiden tasapuolinen kohtelu

Työsopimuslakiin sisältyy työntekijöiden tasapuolisen kohtelun periaate. Työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti, jollei siitä poikkeaminen ole työntekijöiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua. Periaate koskee kaikkia työsuhdetta ja sen ehtoja koskevia työnantajan ratkaisuja. Periaate koskee myös esim. työnantajan antamia etuuksia ja työpaikalla noudatettavia käytäntöjä.

Lue artikkeli

Artikkelit

Irtisanominen sairauden, vamman tai tapaturman takia

Työsopimuslain mukaan työntekijä voidaan irtisanoa hänestä johtuvalla tai hänen henkilöönsä liittyvällä asiallisella ja painavalla irtisanomisperusteella.

Lue artikkeli

Artikkelit

Mikä lasketaan työajaksi?

Työaikalaki, joka uudistui vuoden 2020 alussa, määrittelee mitä lasketaan työntekijän työaikaan kuuluvaksi. Työ—ja virkaehtosopimuksin voidaan laajentaa työajan käsitettä, mutta sitä ei voida supistaa työaikalaista sovitusta.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.