Työ ja virka

Työnantajan kuittausoikeudesta

Julkaistu: 23.11.2022

Kuittauksella tarkoitetaan sopijapuolten saamisten käyttämistä puolin ja toisin velkojen maksuksi.  Kuittaamisesta seuraa, että saamisoikeudet lakkaavat siltä osin kuin ne peittävät toisensa. Mikäli työnantajalla on saatavia työntekijältä, on työnantajalla tiettyjen edellytysten täyttyessä oikeus kuitata oma saatavansa suoraan työntekijän palkasta.  

Kuittausoikeuden edellytyksenä on, että saatava on selvä, riidaton ja erääntynyt. Lisäksi työnantajan tulee ennen kuittausoikeuden käyttämistä esittää työntekijälle vaatimus maksaa saatava. Työsuhteessa työntekijän saamisia työnantajalta ovat esimerkiksi palkkasaatavat. Työnantajalla taas voi olla esimerkiksi lainan takaisinmaksuun tai työntekijän vahingonkorvausvelvollisuuteen perustuva saatava työntekijältä.   

Mikäli työnantajalla on selvä, riidaton ja erääntynyt saatava työntekijältä, on työnantajalla lähtökohtaisesti oikeus kuitata tämä saatava työntekijän palkasta.  Palkka on kuitenkin työntekijälle niin keskeinen taloudellinen turva, minkä takia työnantajan kuittausoikeus ei ole rajoittamaton. Työnantajan oikeutta saatavien perimiseen palkasta on kuitenkin rajoitettu. Työnantajan tulee mahdollista kuittausta suorittaessaan ottaa huomioon työsopimuslain sisältämät kuittausta rajoittavat säännökset. Nämä kuittausoikeutta koskevat rajoitukset ovat pakottavaa oikeutta. Rajoituksista ei saa työntekijän vahingoksi poiketa työehtosopimuksella, työsopimuksella eikä millään muullakaan tavalla. Rajoitusten tarkoituksena on turvata työntekijän vähimmäistoimeentulo. Työnantaja tai hänen edustajansa voidaan tuomita sakkorangaistukseen, mikäli hän rikkoo kuittausta koskevia rajoituksia.  

Työsopimuslain 2 luvun 17 §:n mukaan työnantaja ei saa kuitata työntekijän palkkasaamista vastasaamisellaan siltä osin kuin palkka on ulosottokaaren tai sen nojalla annetun asetuksen mukaan jätettävä ulosmittaamatta. Työnantajan oikeutta kuitata saatavia on rajoitettu siten samaan määrään, joka työntekijän palkasta voidaan ulosmitata. Ennen kuittauksen suorittamista työnantajan tulee siis selvittää ja tarkistaa ulosottokaaressa säädetty palkan suojaosuus, joka työntekijälle on jäätävä. 

Nämä työnantajan kuittausoikeutta koskevat rajoitukset ovat ehdottomia ja ne koskevat työntekijän palkkasaamisia. Työntekijän palkkasaamisina pidetään varsinaisen rahapalkan lisäksi myös luontoisetuja, palkkioita ja muita työntekijöille suoritettavia etuuksia. Työstä aiheutuvien kulujen korvauksia ei sitä vastoin pidetä palkkana eivätkä ne siten ole kuittausrajoitusten piirissä. Tällaisia rajoitusten ulkopuolelle jääviä kuluja ovat esimerkiksi matka- ja työkalukorvaukset.  

Mikäli kaikki kuittausta koskevat edellytykset täyttyvät, on työnantajalla oikeus kuitata työntekijän palkkaa omalla saamisellaan ottaen huomioon edellä mainitut rajoitukset. Työnantaja voi suorittaa palkkasaamisen kuittaamisen yksipuolisesti ilman työntekijän suostumusta, mutta ennen kuittaukseen ryhtymistä on työnantajan kuitenkin ensin vaadittava saatavaa työntekijältä.  

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Työnantajan kuittausoikeudesta

Kuittauksella tarkoitetaan sopijapuolten saamisten käyttämistä puolin ja toisin velkojen maksuksi. Kuittaamisesta seuraa, että saamisoikeudet lakkaavat siltä osin kuin ne peittävät toisensa. Mikäli työnantajalla on saatavia työntekijältä, on työnantajalla tiettyjen edellytysten täyttyessä oikeus kuitata oma saatavansa suoraan työntekijän palkasta.

Lue artikkeli

Artikkelit

Rooma I -asetus ja työsopimuksiin sovellettava laki

Rooma I -asetus on Euroopan parlamentin ja neuvoston 2008 antama asetus. Se sisältää sopimusvelvoitteita koskevat lainvalintasäännöt. Asetuksen 8 artiklassa säädellään työsopimuksiin liittyvistä lainvalintasäännöistä. Lue oheisesta artikkelista tarkemmin aiheesta.

Lue artikkeli

Artikkelit

Työntekijöiden asema liikkeen luovutuksessa

Liikkeen luovutus määritellään työsopimuslain 1 luvun 10 §:ssä. Tämän mukaan työnantajan liikkeen luovutuksella tarkoitetaan yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön tai näiden toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle, jos luovutettava, pää- tai sivutoimisena harjoitettu liike tai sen osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena. Keskeistä liikkeen luovutuksessa on luovutuksen kohteena olevan taloudellisen yksikön identiteetin säilyminen, sillä muuten kyse ei voi olla työoikeudellisesta liikkeen luovutuksesta. Yritys tai sen luovutettava osa pysyy liikkeen luovutuksesta huolimatta samana.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.