Asianajaja Harri Kontturi, As:tsto Harri Kontturi & Co Oy, harri.kontturi@kontturi.fi
Tekijänoikeus on taiteellisen tai kirjallisen teoksen luoneelle tekijälle kuuluva kyseistä teosta koskeva oikeus. Tekijänoikeus syntyy automaattisesti heti kun teos on luotu ja sillä suojataan siis taiteellisia ja kirjallisia teoksia. Lainsäädännössä tekijänoikeudesta säädetään Tekijänoikeuslaissa. Tekijänoikeudesta on säännelty kansallisesti ja se olomuoto vaihtelee eri maissa. Erilaisia teostyyppejä on lukematon määrä ja niihin kuuluvat esim. elokuvateokset ja rakennustaide.
Tekijänoikeuden luoman suojan saavuttamisen edellytyksinä ovat teoksen itsenäisyys ja omaperäisyys. Itsenäisyyden vaatimus käsittää sen, ettei teosta ole jäljitelty toisesta teoksesta. Omaperäisyyden vaatimus puolestaan merkitsee sitä, ettei kukaan muu olisi samoissa olosuhteissa tehnyt samanlaista teosta. Kyseiset vaatimukset eivät nojaa lakiin vaan perustuvat eri maiden traditioihin tekijänoikeudellisissa ongelmissa ja ratkaisuissa. Oikeuskäytännössä edellä mainittujen vaatimusten täyttymistä on hahmoteltu ns. teoskynnyskäsitteen avulla. Esim. kaunokirjallisissa teoksissa tekijänoikeussuojan kannalta vaadittava teoskynnys täyttyy varsin nopeasti – kyseessä voi olla varsin pienimuotoinen ja viimeistelemätön teos.
Tekijänoikeussuojan piiriin kuuluvat niin alkuperäiset (esim. kirjallinen teos alkuperäisellä kiellellä) kuin myös jälkiperäiset (muunnelmat, käännökset ja kokoomateokset). Lainsäädännössä on myös mahdollistettu, että jo olemassa olevaa teosta muuttaen voidaan saada aikaan uusi ja itsenäinen teos, miten nykyään ymmärretään käyneen esim. karikatyyrejä luotaessa. Tekijänoikeuslaissa on lueteltu joukko teoksia, joiden laatijat eivät jo mainituista teoksen ominaisuuksista huolimatta saavuta tekijänoikeutta; esimerkkinä mainittakoon viranomaispäätökset.
Tekijänoikeus ei rajaa teoksen aihetta toisten henkilöiden ulottumattomiin, ja näin esim. maalauksen teeman hyödyntämistä uudelleen ei ole kielletty. Tekijänoikeussuojaa saavan teoksen voi laatia vain ja ainoastaan luonnollinen henkilö eli ts. ihminen eikä siis vaikkapa yritys oikeushenkilönä voi luoda suojaa saavaa teosta. Tekijänoikeuden siirtäminen oikeushenkilölle on toki mahdollista.
Tekijänoikeus voidaan sisältönsä perusteella jakaa teokseen kohdistuviin moraalisiin ja taloudellisiin oikeuksiin. Taloudelliset oikeudet käsittävät oikeuden kappaleiden valmistamiseen (kokonaan tai osittain, millä keinolla tai muodolla tahansa)sekä oikeuden teoksen saattamiseen yleisön saataviin (katseltavaksi, kuultavaksi tai luettavaksi). Moraaliset oikeudet puolestaan sisältävät ns. isyysoikeuden eli oikeuden tulla nimetyksi teoksen tekijänä teosta valmistettaessa ja saatettaessa yleisön saataviin sekä ns. respektioikeuden eli suojan tekijän kunniaa loukkaavaa teoksen muuttamista vastaan.
Tekijänoikeus voidaan vapaasti sopimuksin siirtää, mutta tehty siirto koskee moraalisia oikeuksia vain poikkeustilanteissa. Mahdollisesta oikeudesta muuttaa tai luovuttaa teosta edelleen on sovittava nimenomaisesti. Luonnollisesti tekijänoikeuden luoma suoja ei ole ääretön, vaan sitä on lainsäädännössä rajoitettu poikkeuksin, jotka sallivat joko teoksen vapaan käytön tai käytön korvausta vastaan. Kyseisillä rajoituksilla pyritään hyödyttämään suurta yleisöä. Rajoituksia ovat mm. teoskappaleiden valmistaminen yksityiseen käyttöön sekä siteeraaminen.
Tekijänoikeus on voimassa kunnes on kulunut 70 vuotta tekijän kuolinvuodesta. Lainsäädännössä on lisäksi erityisiä vanhenemisaikoja taiteellisen tai kirjallisen teoksen luonteesta riippuen. Tekijäoikeutta vastaa tehtyjen loukkausten sanktioista säädetään Rikoslaissa ja kyseeseen voi esim. tulla tekijänoikeusrikos. Tekijänoikeusrikos saattaa hyvinkin täyttää myös muun rikoksen kuten esim. kunnianloukkauksen, herjauksen tai solvauksen tunnusmerkit.
Miten koeaikapurku tehdään ”oikein”? Työsopimuslain mukaan työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta. Koeaika antaa molemmille sopijapuolille mahdollisuuden selvittää, vastaako työ osapuolten odotuksia. Koeajan kuluessa työsopimus voidaan puolin ja toisin purkaa päättymän välittömästi ilman irtisanomisaikaa (”koeaikapurku”). Työnantajan kannalta tämä tarkoittaa, että työsuhteen päättäminen ei koeaikana edellytä irtisanomis- tai purkamisperustetta tai edes erityistä syytä, kuten työtehtävien laiminlyöntiä tai jotakin moitittavaa menettelyä. Koeaikapurkuun riittää, jos työntekijä ei esimerkiksi suoriudu työtehtävistä työnantajan edellyttämällä tavalla tai sopeudu muuhun työyhteisöön. Koeaikapurun suorittamiseen liittyy kuitenkin tiettyjä rajoituksia. Lain mukaan työsopimusta ei koeaikana saa purkaa syrjivillä tai koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Työntekijän työsopimusta ei siten voida koeaikana purkaa esimerkiksi työntekijän mielipiteiden, uskonnollisen vakaumuksen tai tuotannollisten ja taloudellisten syiden vuoksi.
Lue artikkeliTyömarkkinoilla arkipäivää ovat tilanteet, joissa työntekijä vaihtaa työpaikkaa ja siirtyy uuden työnantajan palvelukseen. Usein tällaisia tilanteita varten työntekijän ja työnantajan välille on solmittu kilpailukieltosopimus. Kilpailukieltosopimuksella työnantaja voi rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä uusi työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa ensiksi mainitun työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa. Lisäksi kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa työntekijän oikeutta harjoittaa kilpailevaa toimintaa omaan lukuunsa. Kilpailukieltosopimusta koskeva työsopimuslainsäädäntö muuttui 1.1.2022. Muutoksen myötä työnantajan velvollisuudet suhteessa kilpailukieltosopimuksella sidottuun työntekijään kasvoivat.
Lue artikkeliTyönantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta. Mikäli työsopimus on määräaikainen, saa koeaika pidennyksineen olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, mutta ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta. Koeaika on työsuhteen alkuun sijoittuva aika, jonka aikana työnantaja voi selvittää työntekijän ammattitaidon ja soveltuvuuden hänelle annettuun tehtävään. Samalla myös työntekijä saa mahdollisuuden selvittää vastaavatko työ ja työolosuhteet hänen toiveitaan ja odotuksiaan. Koeaikamääräykset ovatkin varsin yleinen käytäntö työelämässä osapuolten soveltuvuuden selvittämiseksi.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.