Työ ja virka

Raskaussyrjintä

Julkaistu: 26.03.2019

Naisten ja miesten tasa-arvosta annettu laki (tasa-arvolaki, 609/1986) kieltää yksiselitteisesti raskauden perusteella tapahtuvan syrjinnän. Syrjintäkielto sisältyy lain 7 §:ään, jonka 1 momentissa todetaan sekä välitön että välillinen syrjintä sukupuolen perusteella kielletyksi. 2 momentin 2 kohdassa täsmennetään, että eri asemaan asettaminen raskaudesta tai synnytyksestä johtuvasta syystä lukeutuu välittömän syrjinnän alaan. Säännöksen 5 momentissa erikseen määritellään, että syrjintä on aina kielletty, oli sen taustalla sitten tosiseikka tai oletus ja riippumatta siitä, koskeeko se henkilöä itseään vai jotakuta toista.

Tasa-arvolain syrjintää työelämässä koskevan 8 §:n mukaan työnantajan menettelyä pidetään laissa tarkoitettuna syrjintänä, jos työnantaja työhön ottaessaan, tehtävään tai koulutukseen valitessaan, palvelussuhteen kestosta tai jatkumisesta taikka palkka- tai muista palvelussuhteen ehdoista päättäessään menettelee siten, että henkilö joutuu raskauden, synnytyksen tai muun sukupuoleen liittyvän syyn perusteella epäedulliseen asemaan. Raskaussyrjintä voi siten tulla kysymykseen missä vaiheessa työsuhdetta vain. Yksi yleisistä syrjinnän muodoista on se, että määräaikaisen työntekijän työsuhdetta ei raskauden takia uusita. Työhönottotilanteessa raskaussyrjintää on myös se, että raskaana olevaa työnhakijaa ei valita tehtävään, vaikka hän olisi siihen pätevin.

Epäily raskaussyrjintätapauksesta luo syrjintäolettaman, mikä tarkoittaa, että todistustaakka siitä, ettei sukupuolten välistä tasa-arvoa ole loukattu, on työnantajalla, mikäli syrjintää kokenut työntekijä lähtee viemään asiaa eteenpäin. Tällöin työnantajan on kyettävä osoittamaan, että menettely on johtunut muusta, hyväksyttävästä seikasta kuin sukupuolesta tai työntekijän raskaudesta. Todistustaakasta säädetään tasa-arvolain 9 a §:ssä.

Raskaussyrjintäsääntelyä on paitsi kansallisessa oikeudessamme, myös EU:n tasolla: niin sanotun tasa-arvodirektiivin 2 artiklassa määritellään raskauteen perustuva naissukupuolen epäedullisempi kohtelu syrjinnäksi. EU:n oikeuskäytännön myötä välittömän sukupuolisyrjinnän käsite on laajentunut koskemaan myös raskautta, ja direktiivin mukaan välittömästä syrjinnästä on kyse tilanteessa, jossa henkilöä kohdellaan sukupuolen perusteella epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Työntekijöiden tasapuolinen kohtelu

Työsopimuslakiin sisältyy työntekijöiden tasapuolisen kohtelun periaate. Työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti, jollei siitä poikkeaminen ole työntekijöiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua. Periaate koskee kaikkia työsuhdetta ja sen ehtoja koskevia työnantajan ratkaisuja. Periaate koskee myös esim. työnantajan antamia etuuksia ja työpaikalla noudatettavia käytäntöjä.

Lue artikkeli

Artikkelit

Irtisanominen sairauden, vamman tai tapaturman takia

Työsopimuslain mukaan työntekijä voidaan irtisanoa hänestä johtuvalla tai hänen henkilöönsä liittyvällä asiallisella ja painavalla irtisanomisperusteella.

Lue artikkeli

Artikkelit

Mikä lasketaan työajaksi?

Työaikalaki, joka uudistui vuoden 2020 alussa, määrittelee mitä lasketaan työntekijän työaikaan kuuluvaksi. Työ—ja virkaehtosopimuksin voidaan laajentaa työajan käsitettä, mutta sitä ei voida supistaa työaikalaista sovitusta.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.