Toistaiseksi voimassa olevaksi tehty (pysyvä, vakinainen) työsopimus lakkaa joko työnantajan tai työntekijän tekemän irtisanomisen johdosta. Työntekijä voi aina itse irtisanoa työsopimuksensa ilman erityistä perustetta. Työnantajalla pitää työsopimuksen irtisanomiseen olla laillinen syy.
Tässä artikkelissa kerrotaan irtisanomisajoista tilanteessa, jolloin irtisanomiseen on sinänsä laillinen peruste.
Työsopimuslain 6 luvun 2 §:ssä säädetään irtisanomisajasta, että se voidaan sopia enintään kuudeksi kuukaudeksi. Jos on sovittu pitemmästä irtisanomisajasta, on sen sijasta noudatettava kuuden kuukauden irtisanomisaikaa. Jos työsopimus saadaan irtisanoa ilman irtisanomisaikaa, työsuhde loppuu sen työpäivän tai työvuoron päättyessä, jonka aikana irtisanomisilmoitus on toimitettu toiselle osapuolelle.
Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksittä eikä työnantajan ja työntekijän kanssa ole sovittu muusta, työnantajan on noudatettava
Vastaavasti, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksittä eikä työnantajan ja työntekijän kesken ole muuta sovittu, työntekijän on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava
Irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä seuraa korvausvelvollisuus. Jos laiminlyönti on työnantajan puolella, tämä on velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta. Korvattavaksi tulee myös tälle ajalle laskettava lomakorvaus. Jos taas työntekijä eroaa työstä noudattamatta irtisanomisaikaa, hän on velvollinen irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä aiheutuvana kertakaikkisena korvauksena maksamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän.
Työnantaja tai työntekijä voi päättää työsopimuksen myös sovitusta työkaudesta tai irtisanomisajasta huolimatta heti, jos siihen on erittäin painavat syyt. Silloin ei irtisanomisajan palkkaa makseta.
Miten koeaikapurku tehdään ”oikein”? Työsopimuslain mukaan työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta. Koeaika antaa molemmille sopijapuolille mahdollisuuden selvittää, vastaako työ osapuolten odotuksia. Koeajan kuluessa työsopimus voidaan puolin ja toisin purkaa päättymän välittömästi ilman irtisanomisaikaa (”koeaikapurku”). Työnantajan kannalta tämä tarkoittaa, että työsuhteen päättäminen ei koeaikana edellytä irtisanomis- tai purkamisperustetta tai edes erityistä syytä, kuten työtehtävien laiminlyöntiä tai jotakin moitittavaa menettelyä. Koeaikapurkuun riittää, jos työntekijä ei esimerkiksi suoriudu työtehtävistä työnantajan edellyttämällä tavalla tai sopeudu muuhun työyhteisöön. Koeaikapurun suorittamiseen liittyy kuitenkin tiettyjä rajoituksia. Lain mukaan työsopimusta ei koeaikana saa purkaa syrjivillä tai koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Työntekijän työsopimusta ei siten voida koeaikana purkaa esimerkiksi työntekijän mielipiteiden, uskonnollisen vakaumuksen tai tuotannollisten ja taloudellisten syiden vuoksi.
Lue artikkeliTyömarkkinoilla arkipäivää ovat tilanteet, joissa työntekijä vaihtaa työpaikkaa ja siirtyy uuden työnantajan palvelukseen. Usein tällaisia tilanteita varten työntekijän ja työnantajan välille on solmittu kilpailukieltosopimus. Kilpailukieltosopimuksella työnantaja voi rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä uusi työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa ensiksi mainitun työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa. Lisäksi kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa työntekijän oikeutta harjoittaa kilpailevaa toimintaa omaan lukuunsa. Kilpailukieltosopimusta koskeva työsopimuslainsäädäntö muuttui 1.1.2022. Muutoksen myötä työnantajan velvollisuudet suhteessa kilpailukieltosopimuksella sidottuun työntekijään kasvoivat.
Lue artikkeliTyönantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta. Mikäli työsopimus on määräaikainen, saa koeaika pidennyksineen olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, mutta ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta. Koeaika on työsuhteen alkuun sijoittuva aika, jonka aikana työnantaja voi selvittää työntekijän ammattitaidon ja soveltuvuuden hänelle annettuun tehtävään. Samalla myös työntekijä saa mahdollisuuden selvittää vastaavatko työ ja työolosuhteet hänen toiveitaan ja odotuksiaan. Koeaikamääräykset ovatkin varsin yleinen käytäntö työelämässä osapuolten soveltuvuuden selvittämiseksi.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.