Työ ja virka

Pysyväksi tarkoitetun työsopimuksen päättäminen ja irtisanomisajat

Julkaistu: 31.12.2011

Toistaiseksi voimassa olevaksi tehty (pysyvä, vakinainen) työsopimus lakkaa joko työnantajan tai työntekijän tekemän irtisanomisen johdosta. Työntekijä voi aina itse irtisanoa työsopimuksensa ilman erityistä perustetta. Työnantajalla pitää työsopimuksen irtisanomiseen olla laillinen syy.

Tässä artikkelissa kerrotaan irtisanomisajoista tilanteessa, jolloin irtisanomiseen on sinänsä laillinen peruste.

Työsopimuslain 6 luvun 2 §:ssä säädetään irtisanomisajasta, että se voidaan sopia enintään kuudeksi kuukaudeksi. Jos on sovittu pitemmästä irtisanomisajasta, on sen sijasta noudatettava kuuden kuukauden irtisanomisaikaa. Jos työsopimus saadaan irtisanoa ilman irtisanomisaikaa, työsuhde loppuu sen työpäivän tai työvuoron päättyessä, jonka aikana irtisanomisilmoitus on toimitettu toiselle osapuolelle.

Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksittä eikä työnantajan ja työntekijän kanssa ole sovittu muusta, työnantajan on noudatettava

  • 14 päivän irtisanomisaikaa jos työsuhde on jatkunut enintään 1 vuoden.
  • 1 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään 4 vuotta
  • 2 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 4 vuotta, mutta enintään 8 vuotta.
  • 4 kuukauden irtisanomisaikaa työsuhteen jatkuttua yli 8 vuotta, mutta enintään 12 vuotta.
  • 6 kuukauden irtisanomisaikaa työsuhteen jatkuttua yli 12 vuotta.

Vastaavasti, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksittä eikä työnantajan ja työntekijän kesken ole muuta sovittu, työntekijän on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava

  • 14 vuorokauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään 5 vuotta ja
  • 1 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta

Irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä seuraa korvausvelvollisuus. Jos laiminlyönti on työnantajan puolella, tämä on velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta. Korvattavaksi tulee myös tälle ajalle laskettava lomakorvaus. Jos taas työntekijä eroaa työstä noudattamatta irtisanomisaikaa, hän on velvollinen irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä aiheutuvana kertakaikkisena korvauksena maksamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän.

Työnantaja tai työntekijä voi päättää työsopimuksen myös sovitusta työkaudesta tai irtisanomisajasta huolimatta heti, jos siihen on erittäin painavat syyt. Silloin ei irtisanomisajan palkkaa makseta.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Työntekijöiden tasapuolinen kohtelu

Työsopimuslakiin sisältyy työntekijöiden tasapuolisen kohtelun periaate. Työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti, jollei siitä poikkeaminen ole työntekijöiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua. Periaate koskee kaikkia työsuhdetta ja sen ehtoja koskevia työnantajan ratkaisuja. Periaate koskee myös esim. työnantajan antamia etuuksia ja työpaikalla noudatettavia käytäntöjä.

Lue artikkeli

Artikkelit

Irtisanominen sairauden, vamman tai tapaturman takia

Työsopimuslain mukaan työntekijä voidaan irtisanoa hänestä johtuvalla tai hänen henkilöönsä liittyvällä asiallisella ja painavalla irtisanomisperusteella.

Lue artikkeli

Artikkelit

Mikä lasketaan työajaksi?

Työaikalaki, joka uudistui vuoden 2020 alussa, määrittelee mitä lasketaan työntekijän työaikaan kuuluvaksi. Työ—ja virkaehtosopimuksin voidaan laajentaa työajan käsitettä, mutta sitä ei voida supistaa työaikalaista sovitusta.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.