Työsuhteen osapuolilla, työnantajalla ja työntekijällä, on omat laissa säädetyt velvollisuutensa. Tässä artikkelissa tarkastellaan millaisia velvollisuuksia työntekijälle asetetaan laissa. Työntekijän velvollisuuksista säädetään työsopimuslain (55/2001) 3 luvussa.
Työntekijän pääasiallisena velvollisuutena on tehdä työnsä sovitun mukaisesti. Työsopimuslain 3 luvun 1 §:n mukaan työntekijän on tehtävä työnsä huolellisesti työnantajan työnjohtovaltaan kuuluvia määräyksiä noudattaen. Lisäksi työntekijän on toiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa. Työntekijän on oltava lojaali eli uskollinen työnantajaa kohtaan.
On katsottu, että lojaliteettivelvoite ulottuu myös työntekijän vapaa-aikaan. Työntekijän tulee myös vapaa-aikanaan pidättäytyä toimista, jotka horjuttavat hänen ja työnantajan välillä olevaa luottamusta. Työtuomioistuin on käsitellyt lojaliteettivelvoitetta ratkaisussa TT 2011-17. Kyse oli tilanteesta, jossa työntekijä oli osallistunut vapaa-aikanaan tv-ohjelmaan, ja ohjelman aikana maininnut työnantajansa nimen useaan otteeseen. Työntekijä esiintyi ohjelmassa tavalla, jonka katsottiin vahingoittavan työnantajan mainetta ja yrityskuvaa. Työtuomioistuin katsoi, että työntekijä rikkoi käytöksellään työnantajan ja työntekijän välisessä sopimussuhteessa edellytettävän luottamuksen ja sopimussuhteeseen liittyvän lojaliteettivelvoitteen. Tämä oikeutti työnantajan purkamaan työntekijän työsopimuksen.
Perustuslaissa turvataan sananvapaus ja oikeus ilmaista itseään. Työntekijän asemassa sananvapaus ei kuitenkaan ole rajoittamaton, vaan työsopimuslaissa asetettu lojaliteettivelvoite rajoittaa sitä. Työntekijä voi rikkoa hänellä olevaa lojaliteettivelvoitetta myös esimerkiksi kirjoittamalla työnantajaa loukkaavia kirjoituksia lehdessä tai sosiaalisessa mediassa.
Työsopimuslain 3 luvun 2 §:n mukaan jokaisella työntekijällä on velvollisuus huolehtia työturvallisuuden noudattamisesta. Työntekijän on noudatettava työtehtävien ja työolojen edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta sekä huolehdittava käytettävissään olevin keinoin niin omasta kuin työpaikalla olevien muiden työntekijöiden turvallisuudesta. Esimerkiksi tarvittavia suojavälineitä on käytettävä työnantajan antaman ohjeistuksen mukaisesti. Jos työntekijä havaitsee työpaikan rakenteissa, koneissa, laitteissa tai työ- ja suojeluvälineissä vikoja tai puutteita, jotka voivat aiheuttaa tapaturmia tai sairastumisen vaaraa, tulee työntekijän ilmoittaa niistä työnantajalle. Työturvallisuuteen liittyvistä velvoitteista on säädetty yksityiskohtaisesti työturvallisuuslaissa.
Työntekijällä on työsopimuslain 3 luvun 3 §:n mukaan velvoite pidättäytyä työsuhteen aikana kilpailemasta oman työnantajansa kanssa. Täten työskentely kilpailevan yrityksen palveluksessa tai työnantajan kanssa kilpailevan yrityksen perustaminen on kiellettyä. Laissa kielletään työntekijän sellainen työ tai toiminta, joka vahingoittaa hänen työnantajaansa työsuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona. Arviointiin vaikuttavat työntekijän työn luonne ja hänen asemansa työnantajan organisaatiossa. Työsopimuslain mukaan työsuhteen aikana on myös kiellettyä ryhtyä valmistelemaan kiellettyjä kilpailutekoja.
Työsopimuslain 3 luvun 4 §:n mukaan työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä oikeudettomasti käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan liikesalaisuuksia. Täten laissa kielletään työnantajan liike- ja ammattisalaisuuksien ulkopuolisille ilmaiseminen sekä omaksi hyödyksi käyttäminen. Liike- ja ammattisalaisuuksia voi sisältyä esimerkiksi tietokoneohjelmiin, asiakasrekistereihin, kaavoihin tai resepteihin. Liikesalaisuuksien suojasta säädetään lisäksi liikesalaisuuslaissa.
Jos työntekijä ilmaisee liikesalaisuuden toiselle, on hän velvollinen korvaamaan työnantajalleen siitä aiheutuneen vahingon. Työntekijän lisäksi korvausvelvollinen voi olla myös se, jolle salaisuus on ilmaistu, jos tämä henkilö tiesi tai jos tämän olisi pitänyt tietää työntekijän toimineen lainvastaisesti.
Työmarkkinoilla arkipäivää ovat tilanteet, joissa työntekijä vaihtaa työpaikkaa ja siirtyy uuden työnantajan palvelukseen. Usein tällaisia tilanteita varten työntekijän ja työnantajan välille on solmittu kilpailukieltosopimus. Kilpailukieltosopimuksella työnantaja voi rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä uusi työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa ensiksi mainitun työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa. Lisäksi kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa työntekijän oikeutta harjoittaa kilpailevaa toimintaa omaan lukuunsa. Kilpailukieltosopimusta koskeva työsopimuslainsäädäntö muuttui 1.1.2022. Muutoksen myötä työnantajan velvollisuudet suhteessa kilpailukieltosopimuksella sidottuun työntekijään kasvoivat.
Lue artikkeliTyönantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta. Mikäli työsopimus on määräaikainen, saa koeaika pidennyksineen olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, mutta ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta. Koeaika on työsuhteen alkuun sijoittuva aika, jonka aikana työnantaja voi selvittää työntekijän ammattitaidon ja soveltuvuuden hänelle annettuun tehtävään. Samalla myös työntekijä saa mahdollisuuden selvittää vastaavatko työ ja työolosuhteet hänen toiveitaan ja odotuksiaan. Koeaikamääräykset ovatkin varsin yleinen käytäntö työelämässä osapuolten soveltuvuuden selvittämiseksi.
Lue artikkeliHäirinnän ja muun epäasiallisen kohtelun estäminen on koko työyhteisön asia. Jokaisella työntekijällä on mahdollisuus toiminnallaan edistää työyhteisön hyvinvointia, mutta päävastuu työntekijöiden henkisestä ja fyysisestä turvallisuudesta ja hyvinvoinnista on kuitenkin työnantajalla. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa edistämään työntekijöiden fyysistä kuin myös henkistäkin hyvinvointia. Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennaltaehkäistä työstä ja työympäristöstä johtuvia terveyshaittoja.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.