Työ ja virka

Mitä velvollisuuksia työntekijällä on työsuhteen osapuolena?

Julkaistu: 06.07.2022

Työsuhteen osapuolilla, työnantajalla ja työntekijällä, on omat laissa säädetyt velvollisuutensa. Tässä artikkelissa tarkastellaan millaisia velvollisuuksia työntekijälle asetetaan laissa. Työntekijän velvollisuuksista säädetään työsopimuslain (55/2001) 3 luvussa.  

Työntekijän pääasiallisena velvollisuutena on tehdä työnsä sovitun mukaisesti. Työsopimuslain 3 luvun 1 §:n mukaan työntekijän on tehtävä työnsä huolellisesti työnantajan työnjohtovaltaan kuuluvia määräyksiä noudattaen. Lisäksi työntekijän on toiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa. Työntekijän on oltava lojaali eli uskollinen työnantajaa kohtaan.  

On katsottu, että lojaliteettivelvoite ulottuu myös työntekijän vapaa-aikaan. Työntekijän tulee myös vapaa-aikanaan pidättäytyä toimista, jotka horjuttavat hänen ja työnantajan välillä olevaa luottamusta. Työtuomioistuin on käsitellyt lojaliteettivelvoitetta ratkaisussa TT 2011-17. Kyse oli tilanteesta, jossa työntekijä oli osallistunut vapaa-aikanaan tv-ohjelmaan, ja ohjelman aikana maininnut työnantajansa nimen useaan otteeseen. Työntekijä esiintyi ohjelmassa tavalla, jonka katsottiin vahingoittavan työnantajan mainetta ja yrityskuvaa. Työtuomioistuin katsoi, että työntekijä rikkoi käytöksellään työnantajan ja työntekijän välisessä sopimussuhteessa edellytettävän luottamuksen ja sopimussuhteeseen liittyvän lojaliteettivelvoitteen. Tämä oikeutti työnantajan purkamaan työntekijän työsopimuksen.  

Perustuslaissa turvataan sananvapaus ja oikeus ilmaista itseään. Työntekijän asemassa sananvapaus ei kuitenkaan ole rajoittamaton, vaan työsopimuslaissa asetettu lojaliteettivelvoite rajoittaa sitä. Työntekijä voi rikkoa hänellä olevaa lojaliteettivelvoitetta myös esimerkiksi kirjoittamalla työnantajaa loukkaavia kirjoituksia lehdessä tai sosiaalisessa mediassa.  

Työsopimuslain 3 luvun 2 §:n mukaan jokaisella työntekijällä on velvollisuus huolehtia työturvallisuuden noudattamisesta. Työntekijän on noudatettava työtehtävien ja työolojen edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta sekä huolehdittava käytettävissään olevin keinoin niin omasta kuin työpaikalla olevien muiden työntekijöiden turvallisuudesta. Esimerkiksi tarvittavia suojavälineitä on käytettävä työnantajan antaman ohjeistuksen mukaisesti. Jos työntekijä havaitsee työpaikan rakenteissa, koneissa, laitteissa tai työ- ja suojeluvälineissä vikoja tai puutteita, jotka voivat aiheuttaa tapaturmia tai sairastumisen vaaraa, tulee työntekijän ilmoittaa niistä työnantajalle. Työturvallisuuteen liittyvistä velvoitteista on säädetty yksityiskohtaisesti työturvallisuuslaissa. 

Työntekijällä on työsopimuslain 3 luvun 3 §:n mukaan velvoite pidättäytyä työsuhteen aikana kilpailemasta oman työnantajansa kanssa. Täten työskentely kilpailevan yrityksen palveluksessa tai työnantajan kanssa kilpailevan yrityksen perustaminen on kiellettyä. Laissa kielletään työntekijän sellainen työ tai toiminta, joka vahingoittaa hänen työnantajaansa työsuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona. Arviointiin vaikuttavat työntekijän työn luonne ja hänen asemansa työnantajan organisaatiossa. Työsopimuslain mukaan työsuhteen aikana on myös kiellettyä ryhtyä valmistelemaan kiellettyjä kilpailutekoja. 

Työsopimuslain 3 luvun 4 §:n mukaan työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä oikeudettomasti käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan liikesalaisuuksia. Täten laissa kielletään työnantajan liike- ja ammattisalaisuuksien ulkopuolisille ilmaiseminen sekä omaksi hyödyksi käyttäminen. Liike- ja ammattisalaisuuksia voi sisältyä esimerkiksi tietokoneohjelmiin, asiakasrekistereihin, kaavoihin tai resepteihin. Liikesalaisuuksien suojasta säädetään lisäksi liikesalaisuuslaissa.  

Jos työntekijä ilmaisee liikesalaisuuden toiselle, on hän velvollinen korvaamaan työnantajalleen siitä aiheutuneen vahingon. Työntekijän lisäksi korvausvelvollinen voi olla myös se, jolle salaisuus on ilmaistu, jos tämä henkilö tiesi tai jos tämän olisi pitänyt tietää työntekijän toimineen lainvastaisesti.  

 

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Työnantajan kuittausoikeudesta

Kuittauksella tarkoitetaan sopijapuolten saamisten käyttämistä puolin ja toisin velkojen maksuksi. Kuittaamisesta seuraa, että saamisoikeudet lakkaavat siltä osin kuin ne peittävät toisensa. Mikäli työnantajalla on saatavia työntekijältä, on työnantajalla tiettyjen edellytysten täyttyessä oikeus kuitata oma saatavansa suoraan työntekijän palkasta.

Lue artikkeli

Artikkelit

Rooma I -asetus ja työsopimuksiin sovellettava laki

Rooma I -asetus on Euroopan parlamentin ja neuvoston 2008 antama asetus. Se sisältää sopimusvelvoitteita koskevat lainvalintasäännöt. Asetuksen 8 artiklassa säädellään työsopimuksiin liittyvistä lainvalintasäännöistä. Lue oheisesta artikkelista tarkemmin aiheesta.

Lue artikkeli

Artikkelit

Työntekijöiden asema liikkeen luovutuksessa

Liikkeen luovutus määritellään työsopimuslain 1 luvun 10 §:ssä. Tämän mukaan työnantajan liikkeen luovutuksella tarkoitetaan yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön tai näiden toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle, jos luovutettava, pää- tai sivutoimisena harjoitettu liike tai sen osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena. Keskeistä liikkeen luovutuksessa on luovutuksen kohteena olevan taloudellisen yksikön identiteetin säilyminen, sillä muuten kyse ei voi olla työoikeudellisesta liikkeen luovutuksesta. Yritys tai sen luovutettava osa pysyy liikkeen luovutuksesta huolimatta samana.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.