OTK Mikko Kejo, As:tsto Antti Kejo Ky, mikko.kejo@anttikejo.fi
Työntekijän aiheuttaessa vahinkoa, josta seuraa vahingonkorvausvelvollisuus, tulee kyseinen vahingonkorvaus-velvollisuus yleensä työnantajan kontolle. Työnantajan ja julkisyhteisön korvausvastuusta on säännökset vahin-gonkorvauslain 3 –luvussa. Työnantajalla katsotaan olevan ns. isännänvastuu työntekijän työssä aiheuttamista vahingoista.
Vahingonkorvauslaissa työnantajan isännänvastuun piiriin luetaan paitsi normaalit työsuhteiset työntekijät myös virkamiehet, oppilaitoksen oppilaat, hoitolaitoksessa hoidettavana olevat henkilöt sekä sellaiset itsenäiset yrittäjät, jotka huomioon ottaen toimeksiantosuhteen pysyvyys, työn laatu ja muut seikat rinnastuvat työntekijään. Arviossa pannaan painoa, etenkin toimeksiantosuhteen (pitkälle) kestolle, alisteiselle asemalle (toimii toisen johdon ja valvonnan alaisuudessa), työstä maksettavalle korvaukselle (tuntihinta/ urakkahinta) jne.
Jos yksityisyrittäjällä on kuitenkin useita työntekijöitä, ei se taho, jolle yksityisyrittäjä töitä tekee, voi joutua isännänvastuuseen. Kyseisen tarkennuksen on antanut lakivaliokunta. Myös korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2004:53 linjannut kyseistä periaatetta: yksityisen metsänhakkuuta tekevän perheosakeyhtiön osakas oli aiheuttanut henkilövahingon työtä tehdessään Metsähallituksen lukuun. Yhtiö oli tehnyt työtä Metsähallitukselle jo pidemmän aikaa. Koska yksityinen yhtiö oli kuitenkin monihenkinen ja liikevaihdonkin osalta itsenäinen, ei Metsähallitusta voitu laittaa vahingosta isännänvastuuseen. Yhtiön osakkaan ei katsottu olevan työntekijän asemassa Metsähallitusta kohtaan. Tällöin yhtiö vastasi yksin kaikista vahingoista.
Jotta työnantaja joutuu isännänvastuuseen, on vahingon aiheuduttava työaikana ja työntekijän on tullut menetellä tavalla, joka ei liiaksi poikkea tavanomaisesta menettelystä kyseisessä tehtävässä. Jos siis työntekijä toimii työajalla työtehtävissään tavalla, joka on selvästi vastoin työtehtävien suorittamisen tavallista luonnetta, poistuu työnantajan isännänvastuu kuvasta. Esimerkkitilanteena mainittakoon, kun asiakaspalvelussa työskentelevä lyö asiakasta taikka varastaa tältä rahaa, ei työnantaja ole vastuussa syntyvistä vahingoista. Työntekijä on tällöin yksinään vastuussa kaikesta. Jos kuitenkin työtehtävään kuuluu kyseisen väärintoimimisen riski, kuten esimerkiksi, kun järjestyksenvalvoja käyttää turhan suuria voimakeinoja, on työnantaja vahingonkorvausvelvol-linen.
Jos vahingonkorvausvelvollisuus syntyy sellaisen työntekijän toimen seurauksena, jonka työntekijä on tehnyt työajan ulkopuolella eikä työnantajan lukuun, ei työnantajalla ole vahingonkorvausvelvollisuutta. Työntekijä vastaa tällöin aiheutetusta vahingosta yksin. Työnantaja ei siis vastaa työntekijän työn ulkopuolella aiheuttamista vahingoista!
Jos työnantaja joutuu isännänvastuun perusteella korvaamaan työntekijän aiheuttaman vahingon, voi työnantaja mahdollisesti periä maksamansa korvauksen osittain tai ko-konaan vahingon aiheuttaneelta työntekijältä. Tämä vastuun kanavointi edellyttää kuitenkin sitä, että työntekijän katsotaan menetelleen tahallaan tai huolimattomasti. Jos työntekijän menettely on ollut vain lievästi moitittavaa, ei hän voi joutua korvausvastuuseen (vahingonkorvauslaki 4:1 §).
Miten koeaikapurku tehdään ”oikein”? Työsopimuslain mukaan työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta. Koeaika antaa molemmille sopijapuolille mahdollisuuden selvittää, vastaako työ osapuolten odotuksia. Koeajan kuluessa työsopimus voidaan puolin ja toisin purkaa päättymän välittömästi ilman irtisanomisaikaa (”koeaikapurku”). Työnantajan kannalta tämä tarkoittaa, että työsuhteen päättäminen ei koeaikana edellytä irtisanomis- tai purkamisperustetta tai edes erityistä syytä, kuten työtehtävien laiminlyöntiä tai jotakin moitittavaa menettelyä. Koeaikapurkuun riittää, jos työntekijä ei esimerkiksi suoriudu työtehtävistä työnantajan edellyttämällä tavalla tai sopeudu muuhun työyhteisöön. Koeaikapurun suorittamiseen liittyy kuitenkin tiettyjä rajoituksia. Lain mukaan työsopimusta ei koeaikana saa purkaa syrjivillä tai koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Työntekijän työsopimusta ei siten voida koeaikana purkaa esimerkiksi työntekijän mielipiteiden, uskonnollisen vakaumuksen tai tuotannollisten ja taloudellisten syiden vuoksi.
Lue artikkeliTyömarkkinoilla arkipäivää ovat tilanteet, joissa työntekijä vaihtaa työpaikkaa ja siirtyy uuden työnantajan palvelukseen. Usein tällaisia tilanteita varten työntekijän ja työnantajan välille on solmittu kilpailukieltosopimus. Kilpailukieltosopimuksella työnantaja voi rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä uusi työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa ensiksi mainitun työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa. Lisäksi kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa työntekijän oikeutta harjoittaa kilpailevaa toimintaa omaan lukuunsa. Kilpailukieltosopimusta koskeva työsopimuslainsäädäntö muuttui 1.1.2022. Muutoksen myötä työnantajan velvollisuudet suhteessa kilpailukieltosopimuksella sidottuun työntekijään kasvoivat.
Lue artikkeliTyönantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta. Mikäli työsopimus on määräaikainen, saa koeaika pidennyksineen olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, mutta ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta. Koeaika on työsuhteen alkuun sijoittuva aika, jonka aikana työnantaja voi selvittää työntekijän ammattitaidon ja soveltuvuuden hänelle annettuun tehtävään. Samalla myös työntekijä saa mahdollisuuden selvittää vastaavatko työ ja työolosuhteet hänen toiveitaan ja odotuksiaan. Koeaikamääräykset ovatkin varsin yleinen käytäntö työelämässä osapuolten soveltuvuuden selvittämiseksi.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.