Työ ja virka

Milloin työnantaja vastaa työntekijän aiheuttamasta vahingosta?

Julkaistu: 31.12.2012

OTK Mikko Kejo, As:tsto Antti Kejo Ky, mikko.kejo@anttikejo.fi

Työntekijän aiheuttaessa vahinkoa, josta seuraa vahingonkorvausvelvollisuus, tulee kyseinen vahingonkorvaus-velvollisuus yleensä työnantajan kontolle. Työnantajan ja julkisyhteisön korvausvastuusta on säännökset vahin-gonkorvauslain 3 –luvussa. Työnantajalla katsotaan olevan ns. isännänvastuu työntekijän työssä aiheuttamista vahingoista.

Vahingonkorvauslaissa työnantajan isännänvastuun piiriin luetaan paitsi normaalit työsuhteiset työntekijät myös virkamiehet, oppilaitoksen oppilaat, hoitolaitoksessa hoidettavana olevat henkilöt sekä sellaiset itsenäiset yrittäjät, jotka huomioon ottaen toimeksiantosuhteen pysyvyys, työn laatu ja muut seikat rinnastuvat työntekijään. Arviossa pannaan painoa, etenkin toimeksiantosuhteen (pitkälle) kestolle, alisteiselle asemalle (toimii toisen johdon ja valvonnan alaisuudessa), työstä maksettavalle korvaukselle (tuntihinta/ urakkahinta) jne.

Jos yksityisyrittäjällä on kuitenkin useita työntekijöitä, ei se taho, jolle yksityisyrittäjä töitä tekee, voi joutua isännänvastuuseen. Kyseisen tarkennuksen on antanut lakivaliokunta. Myös korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2004:53 linjannut kyseistä periaatetta: yksityisen metsänhakkuuta tekevän perheosakeyhtiön osakas oli aiheuttanut henkilövahingon työtä tehdessään Metsähallituksen lukuun. Yhtiö oli tehnyt työtä Metsähallitukselle jo pidemmän aikaa. Koska yksityinen yhtiö oli kuitenkin monihenkinen ja liikevaihdonkin osalta itsenäinen, ei Metsähallitusta voitu laittaa vahingosta isännänvastuuseen. Yhtiön osakkaan ei katsottu olevan työntekijän asemassa Metsähallitusta kohtaan. Tällöin yhtiö vastasi yksin kaikista vahingoista.

Jotta työnantaja joutuu isännänvastuuseen, on vahingon aiheuduttava työaikana ja työntekijän on tullut menetellä tavalla, joka ei liiaksi poikkea tavanomaisesta menettelystä kyseisessä tehtävässä. Jos siis työntekijä toimii työajalla työtehtävissään tavalla, joka on selvästi vastoin työtehtävien suorittamisen tavallista luonnetta, poistuu työnantajan isännänvastuu kuvasta. Esimerkkitilanteena mainittakoon, kun asiakaspalvelussa työskentelevä lyö asiakasta taikka varastaa tältä rahaa, ei työnantaja ole vastuussa syntyvistä vahingoista. Työntekijä on tällöin yksinään vastuussa kaikesta. Jos kuitenkin työtehtävään kuuluu kyseisen väärintoimimisen riski, kuten esimerkiksi, kun järjestyksenvalvoja käyttää turhan suuria voimakeinoja, on työnantaja vahingonkorvausvelvol-linen.

Jos vahingonkorvausvelvollisuus syntyy sellaisen työntekijän toimen seurauksena, jonka työntekijä on tehnyt työajan ulkopuolella eikä työnantajan lukuun, ei työnantajalla ole vahingonkorvausvelvollisuutta. Työntekijä vastaa tällöin aiheutetusta vahingosta yksin. Työnantaja ei siis vastaa työntekijän työn ulkopuolella aiheuttamista vahingoista!

Jos työnantaja joutuu isännänvastuun perusteella korvaamaan työntekijän aiheuttaman vahingon, voi työnantaja mahdollisesti periä maksamansa korvauksen osittain tai ko-konaan vahingon aiheuttaneelta työntekijältä. Tämä vastuun kanavointi edellyttää kuitenkin sitä, että työntekijän katsotaan menetelleen tahallaan tai huolimattomasti. Jos työntekijän menettely on ollut vain lievästi moitittavaa, ei hän voi joutua korvausvastuuseen (vahingonkorvauslaki 4:1 §).

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Työntekijöiden tasapuolinen kohtelu

Työsopimuslakiin sisältyy työntekijöiden tasapuolisen kohtelun periaate. Työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti, jollei siitä poikkeaminen ole työntekijöiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua. Periaate koskee kaikkia työsuhdetta ja sen ehtoja koskevia työnantajan ratkaisuja. Periaate koskee myös esim. työnantajan antamia etuuksia ja työpaikalla noudatettavia käytäntöjä.

Lue artikkeli

Artikkelit

Irtisanominen sairauden, vamman tai tapaturman takia

Työsopimuslain mukaan työntekijä voidaan irtisanoa hänestä johtuvalla tai hänen henkilöönsä liittyvällä asiallisella ja painavalla irtisanomisperusteella.

Lue artikkeli

Artikkelit

Mikä lasketaan työajaksi?

Työaikalaki, joka uudistui vuoden 2020 alussa, määrittelee mitä lasketaan työntekijän työaikaan kuuluvaksi. Työ—ja virkaehtosopimuksin voidaan laajentaa työajan käsitettä, mutta sitä ei voida supistaa työaikalaista sovitusta.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.