Asianajaja Jari Kääriäinen, Iisalmi, Asianajotoimisto Jari Kääriäinen Oy, jari.kaariainen@asianajajat.net
Avioeron hakemisprosessi sisältää aina vähintään puolenvuoden harkinta-ajan, silloin kun eroprosessi lähtee liikkeelle tilanteesta, jossa aviopuolisot asuvat samassa taloudessa. On kuitenkin tilanteita, joissa yhteiselämää ei voida jatkaa harkinta-ajan aikana. Esimerkiksi perheväkivallasta johtuen on oltava keino päättää aviopuolisoiden yhteiselo nopeammin. Tällöin kysymykseen tulee yhteiselämän lopettaminen.
Yhteiselämän lopettaminen tarkoittaa sitä, että tuomioistuin voi määrätä oikeuden asua aviopuolisoiden yhteisessä kodissa sille osapuolelle, joka on enemmän asunnon tarpeessa. Tuomioistuin voi myös tällöin velvoittaa asuntoa vähemmän tarvitsevan aviopuolison muuttamaan pois yhteisestä asunnosta. Sillä kumpi osapuolista asunnon omistaa tai onko kyseessä vuokra-asunto ei ole merkitystä.
Tuomioistuin voi niin ikään oikeuttaa toisen aviopuolison käyttämään toisen puolison omistukseen kuuluvaa asuntoirtaimistoa, joka on tarkoitettu yhdessä käytettäväksi. Oikeus irtaimiston käyttöön, voidaan antaa myös jos kyseessä on aviopuolisen työvälineestä tai irtain on tarkoitettu puolison tai lasten henkilökohtaista käyttöä varten.
Hakemuksen yhteiselämän lopettamisesta voi esittää aviopuolisot yhdessä tai vain toinen puolisoista. Silloin kun hakijana on vain toinen puolisoista, on toisella osapuolella oikeus tulla kuulluksi asiaa käsiteltäessä tuomioistuimessa. Hakemuksen tekevä puoliso voi itse päättää kuinka paljon tuo hakemuksessa esille puolisoiden yksityiselämään liittyviä asioita osoittaakseen tuomion tarpeellisuuden esim. päihdeongelmien tai perheväkivallan vuoksi. Tuomioistuimen päätös voidaan panna täytäntöön välittömästi tuomion antamisen jälkeen. Päätöksessä voidaan tosin myös määrätä se täytäntöönpanosta vasta myöhemmässä vaiheessa.
Tuomioistuimen antama päätös yhteiselämän lopettamisesta on voimassa toistaiseksi. Sen muuttaminen tai kumoaminen on mahdollista puolison vaatimuksesta. Tuomion muuttaminen tai kumoaminen tapahtuu tuomioistuimen uudella päätöksellä ja se edellyttää olosuhteiden muutosta.
Tuomioistuimen päätös yhteiselämän lopettamisesta raukeaa, kun aviopuolisoiden välillä on toimitettu omaisuuden lainvoimainen ositus tai erottelu. Päätös yhteiselämän lopettamisesta voi kuitenkin olla voimassa enintään kahden vuoden ajan, vaikka avioparin omaisuuden ositusta tai erottelua ei olisi tässä ajassa toimitettukaan. Sillä, että avioero on tullut lainvoimaisesti voimaan, ei ole merkitystä päätöksen yhteiselämän lopettamisesta raukeamisessa – vain omaisuuden erottelu tai ositus tai kahden vuoden määräajan umpeutuminen aiheuttavat päätöksen raukeamisen. Kuitenkin avioeron tuomitsemisen ja omaisuuden osituksen tai erottelun väliseltä ajalta pesänjakaja voi määrätä korvausta asunnosta asumisesta sen joko kokonaan tai osittain omistavalle puolisolle, joka ei ole voinut hyödyntää asuntoa tällä aikavälillä.
Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.
Lue artikkeliKuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.
Lue artikkeliAvoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.