Perhe ja perintö

Yhteiselämän lopettaminen

Julkaistu: 24.01.2012

Asianajaja Jari Kääriäinen, Iisalmi, Asianajotoimisto Jari Kääriäinen Oy, jari.kaariainen@asianajajat.net

Avioeron hakemisprosessi sisältää aina vähintään puolenvuoden harkinta-ajan, silloin kun eroprosessi lähtee liikkeelle tilanteesta, jossa aviopuolisot asuvat samassa taloudessa. On kuitenkin tilanteita, joissa yhteiselämää ei voida jatkaa harkinta-ajan aikana. Esimerkiksi perheväkivallasta johtuen on oltava keino päättää aviopuolisoiden yhteiselo nopeammin. Tällöin kysymykseen tulee yhteiselämän lopettaminen.

Yhteiselämän lopettaminen tarkoittaa sitä, että tuomioistuin voi määrätä oikeuden asua aviopuolisoiden yhteisessä kodissa sille osapuolelle, joka on enemmän asunnon tarpeessa. Tuomioistuin voi myös tällöin velvoittaa asuntoa vähemmän tarvitsevan aviopuolison muuttamaan pois yhteisestä asunnosta. Sillä kumpi osapuolista asunnon omistaa tai onko kyseessä vuokra-asunto ei ole merkitystä.

Tuomioistuin voi niin ikään oikeuttaa toisen aviopuolison käyttämään toisen puolison omistukseen kuuluvaa asuntoirtaimistoa, joka on tarkoitettu yhdessä käytettäväksi. Oikeus irtaimiston käyttöön, voidaan antaa myös jos kyseessä on aviopuolisen työvälineestä tai irtain on tarkoitettu puolison tai lasten henkilökohtaista käyttöä varten.

Hakemuksen yhteiselämän lopettamisesta voi esittää aviopuolisot yhdessä tai vain toinen puolisoista. Silloin kun hakijana on vain toinen puolisoista, on toisella osapuolella oikeus tulla kuulluksi asiaa käsiteltäessä tuomioistuimessa. Hakemuksen tekevä puoliso voi itse päättää kuinka paljon tuo hakemuksessa esille puolisoiden yksityiselämään liittyviä asioita osoittaakseen tuomion tarpeellisuuden esim. päihdeongelmien tai perheväkivallan vuoksi. Tuomioistuimen päätös voidaan panna täytäntöön välittömästi tuomion antamisen jälkeen. Päätöksessä voidaan tosin myös määrätä se täytäntöönpanosta vasta myöhemmässä vaiheessa.

Tuomioistuimen antama päätös yhteiselämän lopettamisesta on voimassa toistaiseksi. Sen muuttaminen tai kumoaminen on mahdollista puolison vaatimuksesta. Tuomion muuttaminen tai kumoaminen tapahtuu tuomioistuimen uudella päätöksellä ja se edellyttää olosuhteiden muutosta.

Tuomioistuimen päätös yhteiselämän lopettamisesta raukeaa, kun aviopuolisoiden välillä on toimitettu omaisuuden lainvoimainen ositus tai erottelu. Päätös yhteiselämän lopettamisesta voi kuitenkin olla voimassa enintään kahden vuoden ajan, vaikka avioparin omaisuuden ositusta tai erottelua ei olisi tässä ajassa toimitettukaan. Sillä, että avioero on tullut lainvoimaisesti voimaan, ei ole merkitystä päätöksen yhteiselämän lopettamisesta raukeamisessa – vain omaisuuden erottelu tai ositus tai kahden vuoden määräajan umpeutuminen aiheuttavat päätöksen raukeamisen. Kuitenkin avioeron tuomitsemisen ja omaisuuden osituksen tai erottelun väliseltä ajalta pesänjakaja voi määrätä korvausta asunnosta asumisesta sen joko kokonaan tai osittain omistavalle puolisolle, joka ei ole voinut hyödyntää asuntoa tällä aikavälillä.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Avoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Lue artikkeli

Artikkelit

Kenellä on oikeus toimia pesänjakajana?

Oikeus määrää hakemuksesta sopivan henkilön pesänjakajaksi. Jos pesän laatuun tai laajuuteen katsoen taikka muusta erityisestä syystä on tarpeen, voidaan määrätä useita pesänjakajia.

Lue artikkeli

Artikkelit

Kuka voi nostaa kanteen isyyden kumoamiseksi ja milloin?

Jo vahvistetun isyyden voi kumota Digi- ja väestötietoviraston päätöksellä tai nostamalla ns. isyyden kumoamiskanteen. Digi- ja väestötietoviraston päätös edellyttää, että kolmas henkilö tunnustaa isyyden tai, että aviopari pyytää lastenvalvojaa selvittämään lapsen isyyden lapsen olleessa alle puolivuotias. Päätös myös edellyttää suostumusta aviomieheltä, äidiltä sekä joissain tilanteessa myös lapselta.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.