Asianajaja Jari Kääriäinen, Iisalmi, As:tsto Jari Kääriäinen Oy, jari.kaariainen@asianajajat.net
Velkajärjestelyä koskevaan lakiin on otettu erityinen säännös siltä varalta, että velallinen kuolee maksuohjelman keston aikana.
Velallisen kuoleman johdosta maksuohjelma ei enää raukea. Jos velallinen kuolee, velkajärjestelyn piiriin kuuluvien velkojen ehdot määräytyvät edelleenkin maksuohjelman mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että velat olisi otettava huomioon perunkirjoituksessa ja pesänselvityksessä sen suuruisina kuin niitä on maksuohjelman mukaan maksamatta. Merkitystä ei ole sillä, onko velallinen kuollut maksuohjelman aikana vai sen päätyttyä. Maksuohjelmaan perustuvaan maksuvelvollisuuteen sovelletaan samoja perintökaaren (40/1965) säännöksiä kuin vainajan muuhun velkavastuuseen. Maksuohjelmaan perustuvien suoritusten eräännyttämiseen sekä vakuuden vaatimiseen sovelletaan mm. perintökaaren 21 luvun 10 §:n säännöksiä. Velkoja voi sen nojalla vaatia vakuutta erääntymättömälle velalle ja kuolinpesä voi irtisanoa velan, joka ei eräänny kuuden kuukauden kuluessa.
Jos velallisen on tullut maksaa velkojille lisäsuorituksia, velkojat ovat oikeutettuja saamaan suoritukset kuolinpesästä. Lisäsuoritusten perusteet ja määrät joudutaan siten selvittämään kuolinpesän selvityksen yhteydessä.
Jos velallinen on velkajärjestelyssä säilyttänyt omistusasuntonsa, kuolinpesän osakkaille siirtyy vastuu vainajan maksuohjelmasta, jos he haluavat säilyttää asunnon. Mitään erityistä sopimusta velkojien kanssa ei ole tarpeen tehdä. Maksuohjelmaan perustuva maksuvelvollisuus ei poikkea muusta velkavastuusta, joten maksujen laiminlyönti voi johtaa perintään ja asunnon realisointiin. Lain mukaan velkojan vakuusoikeus pysyy voimassa koko panttivelan määrän osalta, vaikka osa panttivelasta olisi maksuohjelman mukaan tavallista velkaa. Näin ollen asunnon myyntihinnasta maksetaan myyntikulujen jälkeen panttivelat niin suurelta osin kuin myyntihinta ne kattaa.
Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.
Lue artikkeliKuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.
Lue artikkeliAvoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.