Potilaslain mukaan potilasta tulee hoitaa tämän tahdon mukaan. Jos potilaana on vajaakykyinen vanhus, on hoitopäätökseen kuitenkin saatava potilaan edustajan taikka lähiomaisen tai muun läheisen suostumus.
Vanhuspotilaan laillinen edustaja voi olla potilaan valtuutettu, edunvalvontavaltuutettu tai edunvalvoja, jolla on oikeus päätöksentekoon silloin, kun päämiehenä oleva vanhus ei itse päätöksenteon merkitystä ymmärrä.
Päätöstä varten laillisen edustajan tulee saada tarpeellinen tieto. Tieto vanhuksen terveydentilasta, hoidon merkityksestä, hoitovaihtoehdoista sekä niiden merkityksestä on oleellinen.
Jos kuitenkin vanhus on aiemmin pätevästi imaissut tahtonsa, tulee tämä ottaa huomioon. Näin on esimerkiksi, jos vanhus on ennen vajaakykyisyyttään laatinut itselleen hoitotahdon. Hoitotahdon puuttuessa vanhuksen etu on huomioitava tarkoin.
Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.
Lue artikkeliKuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.
Lue artikkeliAvoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.