Perhe ja perintö

Vangin oikeus tapaamisiin vankeusrangaistuksen aikana

Julkaistu: 30.12.2012

Asianajaja Jari Kääriäinen, Iisalmi, As:tsto Jari Kääriäinen Oy, jari.kaariainen@asianajajat.net

Vangilla on oikeus tavata vieraita tarpeellisen valvonnan alaisena tapaamista varten varattuina aikoina niin usein kuin se vankilan järjestystä ja toimintaa haittaamatta on mahdollista. Tapaaminen voidaan sallia muulloinkin kuin tapaamista varten varattuina aikoina, jos se on tarpeen vangin yhteyksien kannalta tai muusta erityisestä syystä. Varmuusosastolle sijoitetun vangin oikeutta tavata muita kuin lähiomaisiaan, muita läheisiään tai asiamiestään voidaan kuitenkin rajoittaa.

Tapaamiset tapahtuvat tapaamisia varten suunnitelluissa tiloissa. Tapaamisia voidaan valvoa vartijan toimesta tai tallentamalla tapaamiset valvontakameralla. Videolaitteilla tapahtuvasta valvonnasta on asianmukaisella tavalla ilmoitettava vangille ja tapaajalle ennen tapaamisen alkamista. Tapaaminen voidaan sallia myös ilman valvontaa, jos se on perusteltua vangin yhteyksien säilymiseksi tai oikeusasioiden hoitamiseksi eikä tapaamisesta aiheudu haittaa vankilan järjestykselle tai toiminnalle. Valvomattomasta tapaamisesta päättää vankilan johtaja tai hänen määräämänsä toiminnoista tai turvallisuudesta vastaava virkamies.

Tapaaminen voidaan evätä, jos:

  1. tapaaja ei pysty luotettavasti todistamaan henkilöllisyyttään
  2. tapaaja kieltäytyy turvatarkastuksesta tai henkilöntarkastuksesta tai
  3. on perusteltua syytä epäillä, että tapaamisesta aiheutuu vaaraa vankilan järjestykselle tai turvallisuudelle taikka vangin tai muun henkilön turvallisuudelle. Tapaaminen voidaan kuitenkin järjestää erityisvalvotuissa olosuhteissa, jos vaara on mahdollista tällä tavoin torjua. Erityisvalvotusta tapaamisesta ja tapaamisen epäämisestä päättää valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies.

Tapaajan vangille tuomat tavarat tarkistetaan ennen niiden luovuttamista. Vangille saa luovuttaa vain sellaisia tavaroita, joiden hallussapitoa ei ole evätty vankilain tai vankilan järjestyssäännön perusteella. Vanki ei saa pitää hallussaan alkoholia, muuta päihdyttävää ainetta, dopingaineita eikä huumausaineiden käyttöön tarkoitettuja esineitä.

Vangin hallussa olevan esineen tai aineen hallussapito voidaan evätä, jos:

  1. esineestä tai aineesta aiheutuu vaaraa henkilön turvallisuudelle
  2. esine tai aine erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen tai
  3. esineen tai aineen hallussapidosta vankilan tai vankilan osaston olosuhteet ja valvonnan aste huomioon ottaen aiheutuu erityistä haittaa vankilan yleiselle järjestykselle.

Tapaajalle voidaan antaa olosuhteisiin nähden kohtuullinen, enintään kuuden kuukauden pituinen kielto vierailla vankilassa, jos hänen on todettu kuljettaneen tai yrittäneen kuljettaa edellä lueteltuja kiellettyjä aineita tai esineitä vankilaan tai vaarantaneen turvallisuutta tai vakavasti häirinneen vankilan järjestystä. Tapaamiskieltoa voidaan jatkaa, jos se on edelleen tarpeen kiellon perusteena olevan toiminnan estämiseksi. Tapaamiskiellosta päättää vankilan johtaja.

Tapaamiskieltoa ei saa antaa lähiomaiselle, muulle läheiselle eikä vangin asiamiehelle. Tapaamiskieltoa ei myöskään saa antaa, jos tapaaminen voidaan vankilan järjestystä vaarantamatta järjestää muulla tavalla, esim. erityisvalvottuna tapaamisena. Päätös tapaamiskiellosta tehdään kirjallisesti. Ennen tapaamiskiellon antamista tapaajaa ja vankia on mahdollisuuksien mukaan kuultava.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Miksi edunvalvontavaltuutus tulisi tehdä juuri nyt?

Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.

Lue artikkeli

Artikkelit

Perimysjärjestys

Kuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.

Lue artikkeli

Artikkelit

Hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Avoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.