Asianajaja Ilkka Syrjänen, Tampere, As:tsto Lehtinen, Sinivaara & Syrjänen Oy, ilkka.syrjanen@lss-oy.com
Vajaavaltaisilla tarkoitetaan alaikäisiä alle 18-vuotiaita henkilöitä ja täysi-ikäisiä henkilöitä, jotka on julistettu vajaavaltaisiksi.
Täysi-ikäinen henkilö voidaan julistaa vajaavaltaiseksi, jos hän on kykenemätön huolehtimaan taloudellisista asioistaan ja hänen varallisuusasemansa, toimeentulonsa tai muut tärkeät etunsa ovat vaarassa eikä edunvalvojan määrääminen yksin riitä turvaamaan hänen etujaan.
Toimintakelpoisuutta ei saa rajoittaa enempää kuin asianomaisen edun suojaamiseksi on tarpeen. Vajaavaltaiseksi ei saa julistaa, jos laissa mainitut lievemmät keinot ovat riittäviä turvaamaan edun. Lievempinä keinoina voidaan päättää, että tiettyjä oikeustoimia tehdään tai tiettyä omaisuuttaan vallitaan ainoastaan yhdessä edunvalvojan kanssa tai ettei henkilöllä ole kelpoisuutta tehdä tiettyjä oikeustoimia tai oikeutta vallita tiettyä omaisuuttaan.
Laki holhoustoimesta muuttui 1.12.1999. Uuden lain (jonka osalta katso tarkemmin AA Juha Ko-kon artikkeli: uusi holhouslaki voimaan) myötä entisen lain mukaiseen holhoojaan ja uskottuun mieheen sovelletaan, mitä uudessa laissa edunvalvojasta säädetään ja holhousviranomaisen tehtäviä tuomioistuinten ohella tulevat hoitamaan maistraatit holhouslautakuntien sijaan.
Alaikäisen edunvalvojina ovat hänen huoltajansa eli yleensä hänen vanhempansa. Täysi-ikäisen henkilön, joka ei kykene huolehtimaan taloudellisista asioistaan, edunvalvojana on (suostumuksensa mukaisesti) henkilö, jonka tuomioistuin tai holhousviranomainen on tehtävään määrännyt toistaiseksi, määräajaksi tai tiettyä tehtävää varten.
Edunvalvoja hoitaa vajaavaltaisen taloudellisia ja muita vastaavia juoksevia asioita sekä esimerkiksi käyttää pääsääntöisesti vajaavaltaisen puhevaltaa vajaavaltaisen ohella oikeudenkäynneissä ja muissa vastaavissa viranomaisasioissa.
Edunvalvojan määräämistä tai toimintakelpoisuuden rajoittamista koskeva asia saadaan käräjäoi-keudessa vireille vapaamuotoisella hakemuksella. Tuomioistuimen on omasta aloitteestaan määrättävä hankittavaksi selvitys asian ratkaisemiseksi ja kuultava tarpeen mukaisesti holhousviranomaisia. Lisäksi on asioita, joissa tuomioistuin omasta aloitteestaan tai holhousviranomaisen aloitteesta saattaa edunvalvojan määräämistä koskevan asian vireille, kuten poissaolevan oikeuden valvomista koskevissa asioissa.
Edunvalvojan määräämistä koskevissa ja muissa vastaavissa holhousasioissa varataan pääsääntöisesti yli 15-vuotiaille tilaisuus tulla kuulluksi ennen asiasta päättämistä. Lisäksi oikeus voi tarpeen mukaan määrätä oikeudenkäyntiavustajan oikeudenkäyntiä varten sille, jota asia koskee.
Vajaavaltaisella ei pääsääntöisesti ole oikeutta itse vallita omaisuuttaan eikä tehdä sopimuksia tai muita oikeustoimia elleivät toimet ole tavanomaisia tai vähäisiä. Sen sijaan vajaavaltaisella on oikeus määrätä siitä omaisuudesta, minkä hän on omalla työllään ansainnut.
Sellainen oikeustoimi, johon vajaavaltaisella ei ole ollut lupaa, ei sido vajaavaltaista.
Myös vajaavaltaisen edunvalvoja tarvitsee holhousviranomaisen luvan merkittävimpiin oikeustoimiin, kuten esimerkiksi, jos vajaavaltainen:
Isä oli alaikäisten lastensa holhoojana pantannut lasten omistamat osakkeet pankille omien vastuidensa vakuudeksi. Kun tässä eturistiriitatilanteessa lapsia olisi osakkeita pantattaessa pitänyt edustaa heille määrätty uskottu mies, ei isän edustusvallan puuttumisesta johtuva panttausten pätemättömyys korjautunut siitä syystä, että holhouslautakunta oli myöhemmin antanut luvan panttauksiin.
Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.
Lue artikkeliKuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.
Lue artikkeliAvoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.