Asianajaja Pentti Paakki, As:tsto Paakki & Lepoluoto Oy, pentti.paakki@paakki.net
Yhteishuollossa ydinajatuksena on huoltajien yhteinen päätöksenteko lapsen elämään merkittävästi vaikuttavissa seikoissa. Tuomioistuimen päätöksellä voidaan yhteishuoltoa kuitenkin rajoittaa siirtymättä varsinaisesti yksinhuoltoon. Tällöin kyseeseen tulevat tuomioistuimen huoltajille asettamat työnjakomääräykset.
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta tarjoaa tuomioistuimelle mahdollisuuden määrittää yhteishuollossa olevien vanhempien välille työnjaon. Esimerkiksi osassa lapsen asioista vanhemmat päättävät yhdessä, mutta osassa asioista päätöksen tekee vain toinen huoltaja yksin. Toisella huoltajalla voi olla itsenäinen päätöksentekovalta vaikkapa lapsen koulutuksessa, vaikka yhteishuoltajat päättävät muuten lapsen asioista yhteisymmärryksessä. Tuomarin on syytä ehdottaa työnjakomääräysten mahdollisuutta, mikäli tämä voisi olla onnistunut ratkaisu lapsen huollon järjestämisessä. Työnjakomääräyksillä voidaan selättää vanhempien erimielisyydet yksittäisissä lapsen elämän osa-alueissa ilman, että joudutaan turvautumaan yksinhuoltoon.
Jos lapsi on asetettu yksinhuoltoon, ei tuomioistuin voi käyttää työnjakomääräyksiä. Yksinhuolto on jakamaton, eli yksinhuoltajavanhemman oikeutta päättää lapsen asioista ei voida rajoittaa.
On syytä mainita, että tuomioistuin ei voi tehdä päätöstä lasta koskevissa yksittäisissä asioissa, kuten esimerkiksi että laitetaanko lapsi päiväkotiin vaiko perhepäivähoitoon. Kuitenkin voidaan asettaa työnjakomääräys, jonka mukaan toinen huoltajista saa yksin päättää sellaisesta asiasta.
Lapsen edunvalvonta, eli edustaminen lapsen varallisuutta koskevissa asioissa kuuluu yhteishuoltotilanteessa molemmille vanhemmille yhteisesti, vaikka yhteishuoltoa olisi rajoitettu työnjakomääräyksin. Lapsen huolto ja edunvalvonta on siis pidettävä erillään.
Valta työnjakomääräysten antamiseen on yksinomaan tuomioistuimella, jolta vanhemmat voivat hakea työnjakoa. Sosiaaliviranomaisilla ei siis ole valtuuksia vahvistaa vanhempien välistä työnjakoa.
Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.
Lue artikkeliKuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.
Lue artikkeliAvoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.