Perhe ja perintö

Testamenttiehdoista

Julkaistu: 23.01.2012

Asianajaja Antti Suhonen, Mikkeli, Asianajotoimisto Suhonen Oy, Mikkeli, antti@suhonen.info

Testamentin tekijä voi puuttua testamentin saajan asemaan monella tapaa laittamalla testamenttiin ehtoja.

Ehtoja voi olla monenlaisia, ja kaikki testamentissa olevat määräykset jäämistön kohtalosta katsotaan lähtökohtaisesti testamenttiehdoiksi. Ne on tapana jaotella sallittuihin ja kiellettyihin ehtoihin.

Sallitut ehdot voivat olla lykkääviä tai purkavia. Ensin mainitut asettavat testamentin voimaantulon ehdoksi esim. jonkin asian tapahtumisen. Testamentilla ei siis omaisuutta saa ennen ehdon täyttymistä. Lykkäävät ehdot ovat käytännössä melko yleisiä, ja niillä testamentin voimaantulo on sidottu monenlaisiin asioihin. Purkavat ehdot asettavat testamentin voimassa pysymisen riippuvaiseksi jostain seikasta. Testamenteissa purkavat ehdot hyväksytään, toisin kuin eräillä muilla oikeudenaloilla.

Testamentissa kiellettyjä ehtoja ovat sellaiset, jotka velvoittavat saajan hyvän tavan vastaiseen käyttäytymiseen tai rajoittavat kohtuuttomasti testamentin saajan normaalia elämää. Sekä purkavat että lykkäävät ehdot voivat olla tällaisia niiden sisällöstä riippuen.

Yleisimmin käytetty esimerkki kielletystä ehdosta kieltää testamentin saajaa solmimasta avioliittoa tietyn henkilön kanssa. Testamentin tekijällä ei voi olla tällaista oikeutta puuttua saajan perhe-elämään ja yksityisyyteen. Ylipäänsä henkilökohtaisiin asioihin ja valintoihin puuttuvat ehdot katsotaan hyvin helposti kielletyiksi. Myös täysin kohtuuttomat tai mahdottomat ehdot ovat kiellettyjä. Testamentin tarkoituksen kun ei ole vaikeuttaa sen saajan elämää, vaan jakaa hänelle omaisuutta.

Jos kielletty ehto on purkava (esim. saajan mennessä naimisiin, testamentti raukeaa), ei se tee testamenttia pätemättömäksi. Testamentti pannaan täytäntöön ikään kuin mainittua ehtoa ei olisi testamenttiin kirjoitettukaan. Testamentin saaja saa omaisuuden ja saa mennä naimisiin.

Mutta mikäli kielletty ehto on luonteeltaan lykkäävä (saajan tulee osallistua rikolliseen toimintaan omaisuuden saadakseen) koko testamentti menettää merkityksensä. Saajan oikeuden syntymistä ei voida asettaa oikeudellisesti sitovasti riippuvaiseksi asiasta, joka on hyvän tavan vastainen.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Avoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Lue artikkeli

Artikkelit

Kenellä on oikeus toimia pesänjakajana?

Oikeus määrää hakemuksesta sopivan henkilön pesänjakajaksi. Jos pesän laatuun tai laajuuteen katsoen taikka muusta erityisestä syystä on tarpeen, voidaan määrätä useita pesänjakajia.

Lue artikkeli

Artikkelit

Kuka voi nostaa kanteen isyyden kumoamiseksi ja milloin?

Jo vahvistetun isyyden voi kumota Digi- ja väestötietoviraston päätöksellä tai nostamalla ns. isyyden kumoamiskanteen. Digi- ja väestötietoviraston päätös edellyttää, että kolmas henkilö tunnustaa isyyden tai, että aviopari pyytää lastenvalvojaa selvittämään lapsen isyyden lapsen olleessa alle puolivuotias. Päätös myös edellyttää suostumusta aviomieheltä, äidiltä sekä joissain tilanteessa myös lapselta.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.