Perhe ja perintö

Sukupolvenvaihdoksessa perintöveroon tehtävän huojennuksen vaatiminen

Julkaistu: 23.01.2012

Asianajaja Antti Kejo, Kajaani, Asianajotoimisto Antti Kejo Ky, aatsto@anttikejo.fi

Kun kuolinpesän osakas, testamentilla jonkin tietyn omaisuuden osan perinyt tai eloonjäänyt puoliso on verotoimistolta hakenut ennakkoratkaisua koskien maksettavaa perintöveroa noudatetaan kyseistä ennakkoratkaisua, mikäli verovelvollinen tätä vaatii. Ennakkoratkaisua ei siis oteta huomioon, jos velvollinen ei tätä vaadi. Silloin kun ennakkoratkaisun hakemuksessa on kysytty, että soveltuuko perintöveron huojennus kyseisessä tilanteessa, on verovirasto ilmoittanut mahdollisesta soveltuvuudesta.

Sukupolvenvaihdoksessa myönnettävän verohuojennuksen saamiseksi on verovelvollisen nimenomaisesti vaadittava huojennussäännöksen soveltamista verotoimistolta. Perintöveron huojentamista on ehdottomasti vaadittava verotoimistolta, ennen kuin tämä on toimittanut veroa eli tehnyt päätöstä verotuksesta. Vaatimus on syytä tehdä kirjallisena.

Verovelvollinen voi vaatia perintöveron huojentamista vain ja ainoastaan omasta puolestaan.

Lisää tietoa perintöveroon liittyvän ennakkoratkaisun hakemisesta löytyy Opuslexin artikkelikirjaston artikkelista ” Perintöveroon sukupolvenvaihdoksessa tehtävä huojennus – ennakkoratkaisun hakeminen verovirastolta”.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Avoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Lue artikkeli

Artikkelit

Kenellä on oikeus toimia pesänjakajana?

Oikeus määrää hakemuksesta sopivan henkilön pesänjakajaksi. Jos pesän laatuun tai laajuuteen katsoen taikka muusta erityisestä syystä on tarpeen, voidaan määrätä useita pesänjakajia.

Lue artikkeli

Artikkelit

Kuka voi nostaa kanteen isyyden kumoamiseksi ja milloin?

Jo vahvistetun isyyden voi kumota Digi- ja väestötietoviraston päätöksellä tai nostamalla ns. isyyden kumoamiskanteen. Digi- ja väestötietoviraston päätös edellyttää, että kolmas henkilö tunnustaa isyyden tai, että aviopari pyytää lastenvalvojaa selvittämään lapsen isyyden lapsen olleessa alle puolivuotias. Päätös myös edellyttää suostumusta aviomieheltä, äidiltä sekä joissain tilanteessa myös lapselta.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.