Perhe ja perintö

Sukupolvenvaihdoksessa perintöveroon tehtävän huojennuksen vaatiminen

Julkaistu: 23.01.2012

Asianajaja Antti Kejo, Kajaani, Asianajotoimisto Antti Kejo Ky, aatsto@anttikejo.fi

Kun kuolinpesän osakas, testamentilla jonkin tietyn omaisuuden osan perinyt tai eloonjäänyt puoliso on verotoimistolta hakenut ennakkoratkaisua koskien maksettavaa perintöveroa noudatetaan kyseistä ennakkoratkaisua, mikäli verovelvollinen tätä vaatii. Ennakkoratkaisua ei siis oteta huomioon, jos velvollinen ei tätä vaadi. Silloin kun ennakkoratkaisun hakemuksessa on kysytty, että soveltuuko perintöveron huojennus kyseisessä tilanteessa, on verovirasto ilmoittanut mahdollisesta soveltuvuudesta.

Sukupolvenvaihdoksessa myönnettävän verohuojennuksen saamiseksi on verovelvollisen nimenomaisesti vaadittava huojennussäännöksen soveltamista verotoimistolta. Perintöveron huojentamista on ehdottomasti vaadittava verotoimistolta, ennen kuin tämä on toimittanut veroa eli tehnyt päätöstä verotuksesta. Vaatimus on syytä tehdä kirjallisena.

Verovelvollinen voi vaatia perintöveron huojentamista vain ja ainoastaan omasta puolestaan.

Lisää tietoa perintöveroon liittyvän ennakkoratkaisun hakemisesta löytyy Opuslexin artikkelikirjaston artikkelista ” Perintöveroon sukupolvenvaihdoksessa tehtävä huojennus – ennakkoratkaisun hakeminen verovirastolta”.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Miksi edunvalvontavaltuutus tulisi tehdä juuri nyt?

Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.

Lue artikkeli

Artikkelit

Perimysjärjestys

Kuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.

Lue artikkeli

Artikkelit

Hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Avoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.