Asianajaja Kimmo Salo, Kouvola, As:tsto Salo & Salo Oy, kimmo.salo@kimmosalo.fi
Perintökaaressa on säännelty myös tilanne, jossa testamenttiin merkitty omaisuuden saaja kuolee ennen testamentin tekijää.
Tällöin testamentilta putoaa pohja kuolleen saajan osalta. Säännöksellä on haluttu varmistaa edes testamentin tekijän oletettu tahto, sillä säännös tulee sovellettavaksi vain sukulaisten osalta jäljempänä kerrotuin tavoin.
Kun sitten mietitään testamentatun omaisuuden kohtaloa, koetetaan asia ratkaista ensin testamentin tulkinnalla. Mikäli testamentissa on nimenomainen määräys mainitun tilanteen varalle, ei ongelmia synny, ja omaisuus jaetaan vainajan tahdon mukaan.
Mikäli testamentin tulkinnasta apua ei ole saatavissa, noudatetaan lakiin otettua sijaantulo-olettamaa. Sen mukaan voidaan koettaa löytää testamentatulle omaisuudelle uusi omistaja. Olettaman ideana on, että sijaantulija tulee kuolleen testamentin saajan tilalle testamenttia voimaan pantaessa.
Olettama perustuu sukulaisuussuhteeseen kahdessa eri suhteessa. Sijaantulo on ensinnäkin mahdollista jos sijaantulija on testamentin saajan jälkeläinen. Toiseksi sijaantulijan täytyy olla testamentin tekijän perillinen. Perimyssuhde tarkoittaa sitä, sijaantulijalla täytyisi olla edes mahdollisuus periä testamentin tekijä. Perimysjärjestyksemme mukaan serkut eivät enää peri, joten sijaantulijan täytyy olla tätä läheisempi sukulainen. Tilanteen ei kuitenkaan tarvitse olla sellainen, että sijaantulija perisi testamentin tekijän ilman testamenttia. Sijaantulijan ei siten tarvitse olla testamentin tekijän lähin perillinen, vaan riittää että perintöön olisi mahdollisuus joissain olosuhteissa.
Sijaantulijan tulee luonnollisesti täyttää myös kaikilta testamentin saajilta vaadittavat yleiset edellytykset, eli hänen tulee olla elossa testamentin tekijän kuolinhetkellä tai ainakin siitetty ennen sitä.
Vaikka laissa onkin säännös sijaantulijoista, kannattaa asiaa aina miettiä etukäteen testamenttia laadittaessa. Tällöin voidaan ikävät yllätykset ennakoida, ja pystytään ottamaan testamenttiin sen tekijän toiveita vastaavat sijaantulomääräykset. Näin varmistetaan “todellinen viimeinen tahto” myös tältä osin. Muutoinhan testamentti saattaa jäädä toteutumatta ja omaisuus mennä ei toivotulle taholle.
Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.
Lue artikkeliKuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.
Lue artikkeliAvoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.