Perhe ja perintö

Sijaantulo-oikeus testamentissa

Julkaistu: 23.01.2012

Asianajaja Kimmo Salo, Kouvola, As:tsto Salo & Salo Oy, kimmo.salo@kimmosalo.fi

Perintökaaressa on säännelty myös tilanne, jossa testamenttiin merkitty omaisuuden saaja kuolee ennen testamentin tekijää.

Tällöin testamentilta putoaa pohja kuolleen saajan osalta. Säännöksellä on haluttu varmistaa edes testamentin tekijän oletettu tahto, sillä säännös tulee sovellettavaksi vain sukulaisten osalta jäljempänä kerrotuin tavoin.

Kun sitten mietitään testamentatun omaisuuden kohtaloa, koetetaan asia ratkaista ensin testamentin tulkinnalla. Mikäli testamentissa on nimenomainen määräys mainitun tilanteen varalle, ei ongelmia synny, ja omaisuus jaetaan vainajan tahdon mukaan.

Mikäli testamentin tulkinnasta apua ei ole saatavissa, noudatetaan lakiin otettua sijaantulo-olettamaa. Sen mukaan voidaan koettaa löytää testamentatulle omaisuudelle uusi omistaja. Olettaman ideana on, että sijaantulija tulee kuolleen testamentin saajan tilalle testamenttia voimaan pantaessa.

Olettama perustuu sukulaisuussuhteeseen kahdessa eri suhteessa. Sijaantulo on ensinnäkin mahdollista jos sijaantulija on testamentin saajan jälkeläinen. Toiseksi sijaantulijan täytyy olla testamentin tekijän perillinen. Perimyssuhde tarkoittaa sitä, sijaantulijalla täytyisi olla edes mahdollisuus periä testamentin tekijä. Perimysjärjestyksemme mukaan serkut eivät enää peri, joten sijaantulijan täytyy olla tätä läheisempi sukulainen. Tilanteen ei kuitenkaan tarvitse olla sellainen, että sijaantulija perisi testamentin tekijän ilman testamenttia. Sijaantulijan ei siten tarvitse olla testamentin tekijän lähin perillinen, vaan riittää että perintöön olisi mahdollisuus joissain olosuhteissa.

Sijaantulijan tulee luonnollisesti täyttää myös kaikilta testamentin saajilta vaadittavat yleiset edellytykset, eli hänen tulee olla elossa testamentin tekijän kuolinhetkellä tai ainakin siitetty ennen sitä.

Vaikka laissa onkin säännös sijaantulijoista, kannattaa asiaa aina miettiä etukäteen testamenttia laadittaessa. Tällöin voidaan ikävät yllätykset ennakoida, ja pystytään ottamaan testamenttiin sen tekijän toiveita vastaavat sijaantulomääräykset. Näin varmistetaan “todellinen viimeinen tahto” myös tältä osin. Muutoinhan testamentti saattaa jäädä toteutumatta ja omaisuus mennä ei toivotulle taholle.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Avoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Lue artikkeli

Artikkelit

Kenellä on oikeus toimia pesänjakajana?

Oikeus määrää hakemuksesta sopivan henkilön pesänjakajaksi. Jos pesän laatuun tai laajuuteen katsoen taikka muusta erityisestä syystä on tarpeen, voidaan määrätä useita pesänjakajia.

Lue artikkeli

Artikkelit

Kuka voi nostaa kanteen isyyden kumoamiseksi ja milloin?

Jo vahvistetun isyyden voi kumota Digi- ja väestötietoviraston päätöksellä tai nostamalla ns. isyyden kumoamiskanteen. Digi- ja väestötietoviraston päätös edellyttää, että kolmas henkilö tunnustaa isyyden tai, että aviopari pyytää lastenvalvojaa selvittämään lapsen isyyden lapsen olleessa alle puolivuotias. Päätös myös edellyttää suostumusta aviomieheltä, äidiltä sekä joissain tilanteessa myös lapselta.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.