Jos korvauksen saaja tai potilas, jolta korvaus on evätty, kokee potilasvakuutuskeskuksen korvausratkaisun perustuneen puutteelliseen tietoon, hän voi lähettää asiasta kirjallisen oikaisupyynnön potilasvakuutuskeskuksen asianomaiselle vahinkokäsittelijälle (itseoikaisu). Oikaisupyynnössä on yksilöitävä, miltä osin ratkaisu on puutteellinen. Lisäksi selvitykseen on liitettävä puuttuva selvitys tai ilmoitettava, mistä selvitys on hankittavissa.
Mikäli korvauspäätökseen tyytymätön katsoo, että Potilasvakuutuskeskus on päätynyt sen käytettävissä olleilla tiedoilla virheelliseen ratkaisuun, hän voi pyytää ratkaisusuosituksen potilasvahinkolautakunnalta tai saattaa asiansa käräjäoikeuden ratkaistavaksi.
Potilas voi saattaa asian valtioneuvoston asettaman potilasvahinkolautakunnan käsiteltäväksi pyytämällä lautakunnalta kirjallisesti suosituksen luonteista ratkaisua siitä, onko potilasvahinko tapahtunut, sekä vahingosta maksettavan korvauksen määrästä. Ratkaisupyynnön jättämiselle ei ole asetettu määräaikaa. Käytännössä määräajan osalta sovelletaan kuitenkin samaa määräaikaa kuin potilasvakuutuskeskusta vastaan nostettavan kanteen yhteydessä. Asian käsittely potilasvahinkolautakunnassa on maksutonta.
Korvausta vaativa voi myös nostaa potilasvahinkolain mukaisen korvauskanteen Potilasvakuutuskeskusta vastaan kolmen vuoden kuluessa siitä, kun hakija on saanut tiedon Potilasvakuutuskeskuksen päätöksestä ja määräajasta. Kanne on nostettava Helsingin käräjäoikeudessa tai vaihtoehtoisesti sen paikkakunnan käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä korvausta vaativalla on väestötietolain mukainen kotipaikka.
Lue myös artikkelikirjastomme artikkelit: “Potilasvahinko – muistutus ja potilasvahinkoilmoitus” ja “Potilasvahinko – Potilasvahingon perusteella maksettavat korvaukset”
Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.
Lue artikkeliKuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.
Lue artikkeliAvoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.