Perhe ja perintö

Julkaistu: 01.10.2012

Potilasvahinkolain piiriin kuuluvat kansalaisuudesta riippumatta kaikki henkilöt, jotka saavat hoitoa Suomessa. Potilasvahingolla tarkoitetaan terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä potilaalle aiheutunutta vahinkoa, jos hoitoa on antanut terveydenhuollon ammattihenkilö kuten lääkäri, hammaslääkäri, fysioterapeutti, sairaanhoitaja tms. Potilasvahinkolaki lähtee siitä, ettei heikomman osapuolen eli potilaan tarvitse osoittaa syyllistä tapahtuneeseen vahinkoon. Vaatimuksena on vain oletus, että vahinko on aiheutunut tietyn hoidon yhteydessä tai hoitotoimien laiminlyönnin vuoksi.

Terveydenhuollon toimintayksiköissä tulee olla potilaan etua valvova potilasasiamies, joka voi olla myös yhteinen usealle toimintayksikölle. Epävarmoissa tilanteissa, joissa potilas kokee tulleensa kohdelluksi väärin tai hän epäilee terveydenhuoltohenkilökunnan tehneen virheen hänen hoidossaan, on syytä kääntyä ensin potilasasiamiehen puoleen. Potilasasiamies avustaa ja neuvoo potilasta mm. oikeusturvakeinojen käyttämisessä. Potilasasiamiehen tehtäviin kuuluu myös tiedottaa, miten potilas voi tehdä muistutuksia, hakea muutosta, vaatia kurinpitomenettelyä tai syytettä nostettavaksi sekä miten vahingonkorvausta haetaan.

Hoitoon tai kohteluun tyytymättömän potilaan kannattaa tehdä asiasta muistutus hoitoyksikön johtajalle. Muistutus on luonteeltaan vapaamuotoinen selvitys asiasta ja tapahtuminen kulusta. Muistutuksen tekemiseen on saatavissa potilasasiamieheltä valmiita lomakkeita kysymyksineen. Huomattavaa on, että muistutuksen tekijälle tarjoutuu muistutuksen avulla mahdollisuus ottaa kantaa siihen, kuinka terveydenhuollon ammattihenkilöstön olisi pitänyt toimia, jotta vahingolta olisi vältytty. Muistutuksen tekemiselle ei ole asetettu määräaikaa, mutta asian selvittämisen kannalta olisi hyvä, jos se tehtäisiin mahdollisimman pian muistutukseen johtaneiden tapahtumien jälkeen.

Alaikäisen puolesta muistutuksen tekee hänen huoltajansa. Kuitenkin 15 vuotta täyttäneellä alaikäisellä on oikeus tehdä muistutus ilman huoltajan myötävaikutusta. Kuolleen potilaan osalta muistutuksen voi tehdä hänen omaisensa.

Muistutusmenettely ei ole seuraamussidonnainen toimi, vaan esivaihe muihin oikeusturvakeinoihin; kanteluun, vahingonkorvausmenettelyyn jne. Hoitoyksikön johtajan on annettava muistutuksen antajalle lausunto muistutuksesta kohtuullisessa ajassa. Lausunnosta tulee ilmetä, onko asialle tehty jotain muistutuksen pohjalta, ja mahdolliset jatkotoimenpiteet. Hoitoyksikön johtajan tulee kerätä vastaukseensa lausunnot kaikilta niiltä henkilöiltä, jotka on mainittu potilaan tekemässä muistutuksessa. Hoitoyksikön johtajan antama lausunto toimitetaan muistutuksen tekijälle ja potilasasiamiehelle.

Jos muistutuksen pohjalta ilmenee, että potilaan hoidosta tai kohtelusta saattaa seurata potilasvahinkolaissa tarkoitettu vastuu potilasvahingosta, vahingonkorvauslaissa tarkoitettu vahingonkorvausvastuu, syytteen nostaminen, terveydenhuollon ammatinharjoittamislainsäädännössä tarkoitettu ammatinharjoittamisoikeuksien poistaminen, rajoittaminen tai kurinpitomenettely taikka muussa laissa säädetty kurinpitomenettely, on potilasta neuvottava, miten asia voidaan panna vireille toimivaltaisessa viranomaisessa tai toimielimessä.

Jatkotoimenpiteenä potilas voi tehdä asiasta potilasvahinkoilmoituksen 3 vuoden kuluessa siitä, kun hakija on saanut tietää vahingosta tai hänen olisi pitänyt tietää siitä. Erityisestä syystä korvausta voi hakea myöhemminkin, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluttua vahinkoon johtaneesta tapahtumasta. Potilasvahinkoilmoitus toimitetaan sosiaali- ja terveysministeriön valvonnan alaiselle potilasvakuutuskeskukselle. Ilmoitus tehdään kirjallisesti samaan tapaan, kuin muistutus. Valmiita lomakepohjia on saatavissa potilasasiamieheltä. Kirjallisesta menettelystä johtuen potilasvahinkoilmoituksen tekemiseen kannattaa paneutua huolella ja kääntyä tarvittaessa asianajajan puoleen.

Muistutuksen tekeminen ei ole potilasvahinkoilmoituksen pakollinen esivaihe. Jos potilasvahinkoilmoitus tehdään suoraan potilasvakuutuskeskukselle, potilasvakuutuskeskus hankkii viran puolesta hoitoyksikön lausunnon asiasta. Potilasvakuutuskeskuksella on oikeus käyttää kaikkia potilaan potilasasiakirjoja asian ratkaisemiseksi. Potilasvakuutuskeskuksen antama päätös toimitetaan ilmoituksen tekijälle ja hoitoyksikön johtajalle. Päätöksen mukana lähetetään korvaushakemus, mikä täytetään ohjeiden mukaisesti, jos potilas on oikeutettu korvaukseen sekä muutoksenhakuosoitus.

Lue myös artikkelikirjastomme artikkelit: “Potilasvahinko – potilasvahingon perusteella maksettavat korvaukset” ja “Potilasvahinkolain mukaiset oikeusturvatiet”