Perhe ja perintö

Julkaistu: 01.10.2012

Potilaalla on oikeus tarkistaa mitä tietoja hänestä on merkitty potilasasiakirjoihin. Tarkastusoikeuden käyttäminen ja jäljennöksen saaminen potilasasiakirjoista on maksutonta. Rekisterinpitäjä saa periä tietojen antamisesta korvauksen vain, jos siitä, kun asianomainen edellisen kerran sai tarkastettavakseen rekisterin tiedot, on kulunut vähemmän kuin yksi vuosi. Perittävän korvauksen tulee olla kohtuullinen eikä se saa ylittää tiedon antamisesta aiheutuvia välittömiä kustannuksia.

Potilasasiakirjojen tarkistaminen edellyttää kirjallista pyyntöä tarkastusoikeuden käyttämisestä lääkärille tai muulle terveydenhuollon ammattihenkilölle, joka huolehtii tietojen hankkimisesta rekisteröidyn suostumuksella ja jolla on oikeus antaa tieto rekisterissä olevista merkinnöistä. Pyyntö on vapaamuotoinen, mutta mahdollisesti suuren potilasasiakirjamäärän vuoksi on tarkoituksenmukaista yksilöidä, mitkä tiedot potilasasiakirjoista halutaan tarkistaa. Tarkistuspyyntö on allekirjoitettava. Vaihtoehtoisesti potilas voi esittää tarkistuspyynnön myös suullisesti tietojen luovuttamiseen oikeutetulle.

Potilaan oikeutta saada tietoa potilasasiakirjoihinsa sisältyvistä tiedoista voidaan rajoittaa vain, jos tietojen saamisen voidaan olettaa vaarantavan vakavasti hänen hoitoaan, terveyttään tai henkeään. Pyynnön epäämisestä tulee aina antaa kirjallinen perusteltu ratkaisu. Epäämisen syyksi ei kelpaa se, ettei potilas todennäköisesti ymmärtäisi, mitä potilasasiakirjoissa lukee. Potilaalle tulee tarjota apua potilasasiakirjoihin kirjattujen tietojen tulkitsemiseen. Potilasasiakirjojen tarkistaminen tulisi toteuttaa ensisijaisesti henkilökohtaisella käynnillä, jolloin potilaan esittämiin kysymyksiin on mahdollista vastata.

Potilasrekisterinpitäjän tulee korjata potilasasiakirjoissa ilmenneet virheet ja tarpeettomat tiedot omasta aloitteestaan. Potilaalla on oikeus esittää perusteltu vaatimus puutteellisten tai väärien tietojen oikaisemiseksi, poistamiseksi ja täydentämiseksi. Terveydenhuollon toimintayksiköllä ei ole varsinaista velvollisuutta tietojen oikaisemiseen, poistamiseen tai täydentämiseen, mikäli tiedot eivät ole hoidon kannalta tarpeellisia, eikä muutoksien tekemiselle ole muuta perusteltavissa olevaa syytä. Terveydenhuollon ammattihenkilön tekemiä hoitoon liittyviä johtopäätöksiä ei tule korjata, vaikka potilas olisikin niistä eri mieltä. Jos tietoa ei korjata tai muuteta potilaan vaatimalla tavalla, potilasasiakirjoihin voidaan liittää potilaan oma selvitys asiasta. Tietojen korjaamisen epäämisestä tulee antaa kirjallinen perusteltu vastaus. Halutessaan, potilas voi saattaa asian jatkotoimena tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi.

Vajaavaltaisen edustajalla on vajaavaltaista koskeva tiedonsaamisoikeus, mikä saattaa joissain tapauksissa loukata potilaan intimiteettisuojaa. Lapsella tai vajaavaltaisella aikuisella ei ole yleistä oikeutta kieltää tietojensa luovuttamista huoltajilleen tai lailliselle edustajalle. Vajaavaltaisen intimiteetin suojaamiseksi tästä säännöksestä voidaan kuitenkin poiketa, kun kyseessä on yksilön etu tai erittäin tärkeä yleinen etu. Mikäli lapsi arvioidaan ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden kypsäksi määräämään hoidostaan, hänellä on myös oikeus kieltää potilastietojensa luovutus huoltajilleen tai edustajalleen. Jos lapsi arvioidaan kykenemättömäksi määräämään hoidostaan, huoltajilla tai laillisella edustajalla on täysi oikeus saada tietoja hänen terveydestään.

Potilassalaisuuden rikkominen on salassapitorikos. Salassapitorikokseen syyllistyy se, joka laissa tai asetuksessa säädetyn tai viranomaisen lain nojalla erikseen määräämän salassapitovelvollisuuden vastaisesti 1) paljastaa seikan, josta hän on asemassaan, toimessaan tai tehtävää suorittaessaan saanut tiedon, tai 2) käyttää tällaista salaisuutta omaksi tai toisen hyödyksi. Salassapitovelvollisuuden rikkomisesta on tuomittava, sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Potilassalaisuuden rikkominen (salassapitovelvollisuuden rikkominen) on asianomistajarikos, jolloin asian vireille tuleminen edellyttää asianomaisen aloitetta. Virallinen syyttäjä ei näin ollen saa nostaa syytettä salassapitovelvollisuuden rikkomisesta, ellei asianomistaja ilmoita sitä syytteeseen pantavaksi.

Lue myös artikkelikirjastomme artikkelit: “Potilaan ja potilasasiakirjojen tietosuoja” ja “Potilaan oikeus päästä hoitoon ja hoitotakuu” ja “Potilaan suostumus tutkimus- ja hoitotoimenpiteisiin ja potilaan oikeus kieltäytyä hoidosta”