Asianajaja Markku Sinivaara, Tampere, As:tsto Lehtinen, Sinivaara & Syrjänen Oy, markku.sinivaara@lss-oy.com
Jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla henkilöllä on oikeus ilman syrjintää hänen terveydentilansa edellyttämään terveyden- ja sairaanhoitoon niiden voimavarojen rajoissa, jotka kulloinkin ovat terveydenhuollon käytettävissä. Potilaalla on oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Hänen hoitonsa on järjestettävä ja häntä on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata sekä että hänen vakaumustaan ja hänen yksityisyyttään kunnioitetaan. Vakaumuksellisina tekijöinä huomioidaan potilaan uskonnolliset ja kulttuuriset näkemykset.
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista edellyttää, ettei ketään saa millään perusteella syrjiä. Potilaalla on oikeus hyvään hoitoon ja asialliseen kohteluun. Tämä tarkoittaa, potilaan oikeuttaa saada hänen terveydentilansa huomioon ottaen selkeää, kokonaisvaltaisesti hyvää ja empaattista hoitoa, käytettävissä olevien voimavarojen (hoitohenkilöstön määrän) rajoissa. Tilajärjestelyt saattavat tuottaa ongelmia, mutta siltikin on pyrittävä siihen, että potilaan yksityisyyttä kunnioitetaan. Samoin on kunnioitettava myös hänen henkilökohtaista koskemattomuuttaan, vakaumustaan ja yksityiselämäänsä. Potilaan äidinkieli, henkilökohtaiset tarpeet ja kulttuuri otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon. Lapsipotilaiden kohdalla otetaan huomioon myös muun perheen tarpeet, esim. mahdollistetaan perheenjäsenen yöpyminen sairaalassa.
Jos henkilölle ei voida antaa heti terveydenhuollon ammattihenkilön tarpeelliseksi katsomaa hoitoa, hänet on terveydentilasta riippuen joko ohjattava odottamaan hoitoon pääsyä tai ohjattava tai toimitettava hoitoon muualle, jossa hoitoa voidaan antaa, esimerkiksi terveyskeskuksesta keskussairaalaan jatkohoitoon. Jos hoitoon pääsyä joutuu odottamaan/jonottamaan, potilaalle on kerrottava mistä syystä viivytys johtuu ja milloin hänen on mahdollista päästä hoitoon/toimenpiteeseen.
Hoitoon pääsyn yhteydessäkään ketään ei saa syrjiä tai asettaa eriarvoiseen asemaan, vaan jokaisella on oikeus päästä terveydentilansa vaatimaan hoitoon käytettävissä olevien voimavarojen rajoissa. Hoitoon pääsemisen etuoikeusjärjestyksen arvioi aina lääkäri, hoitotarpeen mukaan. Kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle potilaalle on aina annettava hänen tarvitsemaansa hoitoa. Hoitoon pääsemisen järjestyksen määrää siis terveydenhuollon ammattihenkilön tekemä kiireellisyysjärjestys tai ajanvarauksella tehtävä hoitojärjestys sekä käytettävissä olevat voimavarat eli henkilökunnan määrä suhteutettuna potilaiden määrään.
1.3.2005 voimaantullut hoitotakuulaki asettaa määräajan kiireettömään hoitoon pääsemiselle. Terveyskeskuksen tulee järjestää toimintansa siten, että potilas voi saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi puhelinyhteyden terveyskeskukseen tai sinne on voitava mennä käymään. Hoidontarve voidaan arvioida usein jo puhelinkeskustelun perusteella, muunkin terveydenhuollon ammattihenkilön kuin lääkärin toimesta.
Terveydenhuollon ammattihenkilön tulee tehdä hoidon tarpeen arviointi viimeistään kolmantena arkipäivänä siitä, kun potilas otti yhteyden terveyskeskukseen, jollei arviota ole voitu tehdä ensimmäisen yhteydenoton aikana. Perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavassa erikoissairaanhoidossa hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut toimintayksikköön. Potilaan hoito tulee järjestää potilaan terveydentila ja sairauden ennakoitavissa oleva kehitys huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kolmessa kuukaudessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu. Tämä kolmen kuukauden enimmäisaika voidaan ylittää suun terveydenhuollossa tai perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavassa erikoissairaanhoidossa enintään kolmella kuukaudella, jos lääketieteellisistä, hoidollisista tai muista vastaavista perustelluista syistä hoidon antamista voidaan lykätä potilaan terveydentilan vaarantumatta. Jos terveyskeskus tai sairaala ei pysty hoitamaan potilasta säädetyissä enimmäisajoissa, on sen järjestettävä hoito hankkimalla se muilta palveluntuottajilta, esimerkiksi toiselta sairaanhoitopiiriltä tai yksityissektorilta. Hoitopaikan siirtämisestä ei aiheudu potilaalle ylimääräisiä kustannuksia.
Lue myös artikkelikirjastomme artikkelit: ”Potilaan oikeus potilasasiakirjojen tarkistamiseen” ”Potilaan ja potilasasiakirjojen tietosuoja” ja “Potilaan suostumus tutkimus- ja hoitotoimenpiteisiin ja potilaan oikeus kieltäytyä hoidosta”
Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.
Lue artikkeliKuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.
Lue artikkeliAvoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.