Perhe ja perintö

Perunkirjoitus

Julkaistu: 23.01.2012

Asianajaja Harri Kontturi, Joensuu, As:tsto Harri Kontturi Oy harri.kontturi@kontturi.fi

Perukirjan tarkoitus Perukirja on luettelo, jossa selvitetään lähinnä perittävän, lesken, perillisten ja testamentin saajien henkilö- ja yhteystiedot, sekä kuolinpesän omaisuus ja velat. Perunkirjoituksella on sekä pesänselvitystä että perintöverotusta palveleva tehtävä.

Perunkirjoituksella on keskeinen merkitys myös kuolinpesän velkavastuun kannalta. Lähtökohtaisesti perittävän kuoltua perillisten velkavastuu rajoittuu jäämistöomaisuuden arvoon. Osakkaille syntyy kuitenkin myös henkilökohtainen velkavastuu kuolinpesän veloista, jos he laiminlyövät perunkirjoituksen toimittamisen.

Perunkirjoituksen toimittaminen Perunkirjoitus on toimitettava jokaisen luonnollisen henkilön osalta kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta. Saman ajan kuluessa asianomainen lääninverovirasto voi kuitenkin hakemuksesta pesän laatuun katsoen tai muusta erityisestä syystä myöntää lisäaikaa.

Perunkirjoittaminen on ensisijaisesti sen osakkaan vastuulla, jonka hoidettavana pesän omaisuus on. Tämä on useimmiten leski tai täysi-ikäiset lapset. Vastuu perunkirjoituksen järjestämisestä on myös pesänselvittäjällä tai testamentin toimeenpanijalla.

Perunkirjoituksen toimittaa kaksi uskottua miestä, joille ei ole asetettu laissa erityisiä esteettömyysvaatimuksia. Uskottuja miehiä valittaessa on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota siihen, ettei perunkirjoituksen uskottavuus vaarannu. Pesän osakas itse ei voi siten toimia uskottuna miehenä.

Perunkirjoituksen ajasta ja paikasta on, milloin se käytännössä on mahdollista, annettava hyvissä ajoin tieto osakkaille, leskelle, sekä jos joku on perintönä tai testamentilla saamassa osuuden jäämistöön vasta osakkaan oikeuden lakattua, myös sille, jolla perunkirjoitusta toimitettaessa lähinnä olisi oikeus saada perintö tai testamentti.

Perukirjan sisältö Perukirjassa on mainittava toimituksen aika ja paikka. Perittävästä on mainittava täydellinen nimi, ammatti ja kotipaikka sekä henkilötunnus ja kuolinpäivä. Samoin osakkaiden ja muiden kutsuttujen nimet, osoitteet, kotipaikat ja henkilötunnukseton ilmoitettava, sekä lisäksi alaikäisten osalta myös heidän syntymäpäivänsä ja perillisten kohdalta, miten he ovat vainajalle sukua. Perillinen on mainittava, vaikka hänelle ei tulisi mitään pesän omaisuudesta. Jollei jotakin edellä mainittua seikkaa voida ilmoittaa, on siitä ja sen syystä tehtävä merkintä perukirjaan.

Perukirjasta tulee käydä selville, ketkä ovat olleet perunkirjoituksessa läsnä. Jos joku, jolle tieto on toimitettu, ei ole saapunut, on perukirjaan merkittävä, milloin ja millä tavalla hänelle oli tieto annettu.

Jos perittävä oli tehnyt testamentin tai avioehtosopimuksen, se on liitettävä perukirjaan. Sama koskee muita asiakirjoja, jotka ovat tarpeen pesän tilan selville saamiseksi. Perukirjaan on niin ikään liitettävä kirkonkirjan tai vastaavan rekisterin ote, josta käy selville eloonjäänyt puoliso ja perilliset.

Perukirjassa on annettava selvitys siitä, käyttääkö leski oikeuttaan pitää kuolleen puolison jäämistö jakamattomana hallinnassaan kokonaan tai osittain, ja kieltäytyykö leski luovuttamasta omaa omaisuuttaan tasinkona ensiksi kuolleen puolison perillisille, jos lesken omaisuus on perittävän omaisuutta suurempi.

Jos perittävä oli itse eläessään jäänyt leskeksi, perukirjaan on liitettävä jäljennös ensiksi kuolleen puolison jälkeen tehdystä perukirjasta sekä jäljennös mahdollisesta osituskirjasta tai jakokirjasta.

Perukirjaan on liitettävä jäljennös perinnönjakokirjasta myös silloin, jos perinnönjako perittävän jälkeen on jo toimitettu.

Perittävän ja lesken varat ja velat on merkittävä perukirjaan sellaisina kuin ne kuoleman tapahtuessa olivat, ja arvostettava kuolinhetken arvoon. Varat ja velat perukirjaan ilmoittaa pesän hoitaja tai sen tilan muutoin parhaiten tunteva henkilö. Varojen ja velkojen arvioiminen on uskottujen miesten tehtävä.

Milloin jommallakummalla puolisolla oli omaisuutta, johon toisella ei ollut avio-oikeutta, on perukirjassa mainittava, mihin sanottu seikka perustuu. Jos puolisoilla oli yhteistä omaisuutta tai velkaa, on perukirjassa mainittava, mitä siitä tulee kumpaisenkin osalle.

Perukirjassa tulee lisäksi mainita ennakkoperintö sekä muu pesään kuulumaton omaisuus, joka on otettava huomioon perillisen lakiosan suuruutta määrättäessä.

Perukirjan sisällön oikeellisuus Perunkirjoitusta ei voida moittia. Perukirjaan nojautuvan perintöverotuksen osalta asianosaisilla on kuitenkin muutoksenhakumahdollisuus toimitetusta verotuksesta.

Asianosaisten keskinäisessä suhteessa perukirjan oikeellisuuteen pyritään sillä, että pesän ilmoittajalla ja muilla tietoja antaneilla osakkailla on valaehtoinen totuudessapysymisvelvollisuus. Myös uskottujen miesten on perukirjaan kirjoitettava todistus siitä, että he ovat kaiken siihen oikein merkinneet ja pesän varat arvioineet parhaan ymmärryksensä mukaan.

Perukirjan toimittaminen viranomaisille ja vahvistaminen

Perukirja on toimitettava yhtenä kappaleena perittävän kotipaikan lääninverovirastolle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta.

Kuolinpesän ollessa jakamaton, perukirja on usein se asiakirja, jolla osoitetaan kolmannelle henkilölle pesän osakkaat, jotka ovat yhdessä oikeutettuja määräämään pesän omaisuudesta. Erityisesti tätä tarkoitusta varten kihlakunnan tarkoitettu rekisteritoimisto voi asianosaisen hakemuksesta vahvistaa, että kaikki pesän osakkaat ja perittävän aviopuoliso on merkitty perukirjaan, kuten laissa säädetään. Rekisteritoimiston on tehtävä vahvistuksen antamisesta merkintä perukirjan oikeaksi todistettuun jäljennökseen.

Oikeustoimi, jonka rekisteritoimiston vahvistamaan perukirjaan merkityt pesän osakkaat ovat tehneet pesän puolesta muun kuin pesän osakkaan kanssa, on sitova, vaikka joku osakkaista on jäänyt perukirjaan merkitsemättä, jos se, jonka kanssa oikeustoimi oli tehty, ei tiennyt eikä hänen pitänytkään tietää, että pesässä oli tällainen osakas. Haettaessa viranomaiselta oikeuden kirjaamista tai muuta toimenpidettä vahvistettua perukirjaa pidetään riittävänä selvityksenä pesän osakkaista, jollei asiassa muuta ilmene.

Uudet varat tai velat Jos perunkirjoituksen jälkeen ilmaantuu uusia varoja tai velkoja, on kuukauden kuluessa laadittava täydennys- tai oikaisukirja. Näiden osalta on sovellettava samoja ohjeita kuin edellä on esitetty perukirjasta.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Avoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Lue artikkeli

Artikkelit

Kenellä on oikeus toimia pesänjakajana?

Oikeus määrää hakemuksesta sopivan henkilön pesänjakajaksi. Jos pesän laatuun tai laajuuteen katsoen taikka muusta erityisestä syystä on tarpeen, voidaan määrätä useita pesänjakajia.

Lue artikkeli

Artikkelit

Kuka voi nostaa kanteen isyyden kumoamiseksi ja milloin?

Jo vahvistetun isyyden voi kumota Digi- ja väestötietoviraston päätöksellä tai nostamalla ns. isyyden kumoamiskanteen. Digi- ja väestötietoviraston päätös edellyttää, että kolmas henkilö tunnustaa isyyden tai, että aviopari pyytää lastenvalvojaa selvittämään lapsen isyyden lapsen olleessa alle puolivuotias. Päätös myös edellyttää suostumusta aviomieheltä, äidiltä sekä joissain tilanteessa myös lapselta.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.