Perhe ja perintö

Perintöveroon sukupolvenvaihdoksessa tehtävän huojennuksen edellytykset

Julkaistu: 23.01.2012

Asianajaja Antti Kejo, Kajaani, Asianajotoimisto Antti Kejo Ky, aatsto@anttikejo.fi

Perintöverotaakan helpottamiseksi on säädetty perintöveron huojennuksesta tilanteissa, joissa on kyse sukupolvenvaihdoksesta maatilan tai yrityksen kohdalla.

Perintöveron määrään tehtävät huojennukset tulevat sovellettaviksi vain silloin, kun kyse on aitoon yritys- ja maataloustoiminnan tuotannolliseen toimintaan liittyvästä omaisuudesta.

Perintöverohuojennuksen edellytyksenä on, että verotus koskee joko maatilaa tai yritystä taikka vähintään kymmenesosaa edellä mainituista. Edellytyksenä niin ikään on, että verovelvollinen jatkaa yritystoimintaa perimässään yrityksessä tai vaihtoehtoisesti maatalouden harjoittamista perimällään maatilalla. Viimeinen edellytys verohuojennukselle on, että yrityksestä taikka maatilasta määrättävän veron määrä on vähintään yli 850 euroa.

Silloin, kun saatu perintö käsittää myös metsää, koskee verohuojennus maatilan ohella myös perittyä metsää. Kuitenkin pelkkä metsätilan periminen ei oikeuta verohuojennukseen.

Jotta verohuojennus koskisi yritystä, on tämän harjoitettava liiketoimintaa. Sen sijaa verohuojennuksen piiriin ei kuulu laajamittaisen vuokraustoiminnan harjoittaminen. Yritystoiminnankin osalta edellytetään sitä, että verovelvollinen henkilökohtaisesti osallistuu yrityksen toimintaan. Työskentelyn ei ole kuitenkaan edellytetty olevan kokopäivätoimista vaan tarvittavat mitat täyttää esim. osallisuus yrityksen hallintoelimiin kuten esimerkiksi hallitukseen. Verovelvollisen on saatava osansa myös yrityksen voitoista ja kärsittävä tappioista.

Perintöveron ohella verohuojennus sukupolvenvaihdoksessa voi tulla kyseeseen ns. alihintaisessa kaupassa, missä henkilö myy maatilan tai yrityksen alihintaan jälkeläiselleen ja siis käytännössä lahjoittaa tälle kauppahinnasta puuttuvan osan.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Avoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Lue artikkeli

Artikkelit

Kenellä on oikeus toimia pesänjakajana?

Oikeus määrää hakemuksesta sopivan henkilön pesänjakajaksi. Jos pesän laatuun tai laajuuteen katsoen taikka muusta erityisestä syystä on tarpeen, voidaan määrätä useita pesänjakajia.

Lue artikkeli

Artikkelit

Kuka voi nostaa kanteen isyyden kumoamiseksi ja milloin?

Jo vahvistetun isyyden voi kumota Digi- ja väestötietoviraston päätöksellä tai nostamalla ns. isyyden kumoamiskanteen. Digi- ja väestötietoviraston päätös edellyttää, että kolmas henkilö tunnustaa isyyden tai, että aviopari pyytää lastenvalvojaa selvittämään lapsen isyyden lapsen olleessa alle puolivuotias. Päätös myös edellyttää suostumusta aviomieheltä, äidiltä sekä joissain tilanteessa myös lapselta.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.