Asianajaja Antti Kejo, Kajaani, Asianajotoimisto Antti Kejo Ky, aatsto@anttikejo.fi
Kuolinpesän osakas, testamentilla jonkin tietyn perinnön osan saava tai eloonjäänyt puoliso voi kirjallisella hakemuksella pyytää verovirastolta perintöveroa koskevan ennakkoratkaisun perinnönjättäjän kuoleman jälkeen. Toimivaltainen verovirasto on se, jonka alueella perinnönjättäjä kuollessaan vakituisesti asui.
Hakemuksen tulee sisältää yksilöitynä asia, josta ennakkoratkaisua haetaan sekä tilannetta selventävä asiakirja, sukupolvenvaihdokseen yrityksessä liittyen esim. yrityksen tilinpäätös. Verottaja mahdollisesti pyytää lisää selvitystä, mikäli se on tarpeen ennen ennakkopäätöksen tekemistä.
Verovirasto käsittelee hakemuksen kiireellisesti, käytännössä korkeintaan noin 2-3 kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä. Verovirasto ilmoittaa ennakkoratkaisussaan sen, onko veroa ylipäänsä maksettava, minkä luokan mukaan veroa maksetaan, veron määrän sekä päätöksensä perustelut. Päätöksessä selvitetään myös omaisuuden arvostaminen, siihen mahdollisesti tehtävät vähennykset. Kun tapauksessa on kysytty sukupolvenvaihdokseen liittyvän huojennuksen mahdollisuudesta, ilmoittaa verovirasto päätöksessään, mikäli huojennussäännös soveltuu tapaukseen.
Veroviraston antama ennakkoratkaisu maksaa 222 euroa. Jos jostain syystä asia jää tutkimatta on käsittelymaksu 55 euroa.
Veroviraston verovelvolliselle antama ennakkoratkaisu sitoo virasto lainvoimaisena päätöksenä, mikäli verovelvollinen sitä vaatii. Ennakkoratkaisu saavuttaa sitovuutensa, kun veroasiamies ei hae siihen muutosta 30 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä. Verovelvollisella on puolestaan valitusoikeus päätökseen 30 päivän sisällä siitä, kun tämä on saanut päätöksen tiedokseen.
Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.
Lue artikkeliKuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.
Lue artikkeliAvoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.