Perhe ja perintö

Perintöveroon sukupolvenvaihdoksessa tehtävä huojennus – ennakkoratkaisun hakeminen verovirastolta

Julkaistu: 23.01.2012

Asianajaja Antti Kejo, Kajaani, Asianajotoimisto Antti Kejo Ky, aatsto@anttikejo.fi

Kuolinpesän osakas, testamentilla jonkin tietyn perinnön osan saava tai eloonjäänyt puoliso voi kirjallisella hakemuksella pyytää verovirastolta perintöveroa koskevan ennakkoratkaisun perinnönjättäjän kuoleman jälkeen. Toimivaltainen verovirasto on se, jonka alueella perinnönjättäjä kuollessaan vakituisesti asui.

Hakemuksen tulee sisältää yksilöitynä asia, josta ennakkoratkaisua haetaan sekä tilannetta selventävä asiakirja, sukupolvenvaihdokseen yrityksessä liittyen esim. yrityksen tilinpäätös. Verottaja mahdollisesti pyytää lisää selvitystä, mikäli se on tarpeen ennen ennakkopäätöksen tekemistä.

Verovirasto käsittelee hakemuksen kiireellisesti, käytännössä korkeintaan noin 2-3 kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä. Verovirasto ilmoittaa ennakkoratkaisussaan sen, onko veroa ylipäänsä maksettava, minkä luokan mukaan veroa maksetaan, veron määrän sekä päätöksensä perustelut. Päätöksessä selvitetään myös omaisuuden arvostaminen, siihen mahdollisesti tehtävät vähennykset. Kun tapauksessa on kysytty sukupolvenvaihdokseen liittyvän huojennuksen mahdollisuudesta, ilmoittaa verovirasto päätöksessään, mikäli huojennussäännös soveltuu tapaukseen.

Veroviraston antama ennakkoratkaisu maksaa 222 euroa. Jos jostain syystä asia jää tutkimatta on käsittelymaksu 55 euroa.

Veroviraston verovelvolliselle antama ennakkoratkaisu sitoo virasto lainvoimaisena päätöksenä, mikäli verovelvollinen sitä vaatii. Ennakkoratkaisu saavuttaa sitovuutensa, kun veroasiamies ei hae siihen muutosta 30 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä. Verovelvollisella on puolestaan valitusoikeus päätökseen 30 päivän sisällä siitä, kun tämä on saanut päätöksen tiedokseen.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Avoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Lue artikkeli

Artikkelit

Kenellä on oikeus toimia pesänjakajana?

Oikeus määrää hakemuksesta sopivan henkilön pesänjakajaksi. Jos pesän laatuun tai laajuuteen katsoen taikka muusta erityisestä syystä on tarpeen, voidaan määrätä useita pesänjakajia.

Lue artikkeli

Artikkelit

Kuka voi nostaa kanteen isyyden kumoamiseksi ja milloin?

Jo vahvistetun isyyden voi kumota Digi- ja väestötietoviraston päätöksellä tai nostamalla ns. isyyden kumoamiskanteen. Digi- ja väestötietoviraston päätös edellyttää, että kolmas henkilö tunnustaa isyyden tai, että aviopari pyytää lastenvalvojaa selvittämään lapsen isyyden lapsen olleessa alle puolivuotias. Päätös myös edellyttää suostumusta aviomieheltä, äidiltä sekä joissain tilanteessa myös lapselta.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.