Perhe ja perintö

Perintöveron perusluonteesta

Julkaistu: 23.01.2009

Varatuomari Altti Lepoluoto, Raahe, As:tsto Paakki & Lepoluoto & Kivijärvi Oy, altti.lepoluoto@paakki.net

Velvollisuus perintöveron maksamiseen tulee suurimmalle osalle meistä vastaan jossain vaiheessa elämää. Seuraavassa on esitelty perintöveroon liittyviä peruskysymyksiä.

Ketkä ovat velvollisia toimittamaan perintöveroa?

Perintöverovelvollisia ovat kaikki, jotka joko testamentilla tai perillisasemansa perusteella perivät omaisuutta vainajalta.

Milloin perintöverovelvollisuus alkaa?

Perintöverovelvollisuus perillisellä tai testamentinsaajalla alkaa suoraan perinnönjättäjän menehtymisestä. Jos vainaja on testamentissaan määrännyt tietyin ehdoin siitä, milloin henkilö saa omistusoikeuden hänelle testamentattuun omaisuuteensa, alkaa perintöverovelvollisuus vasta näiden ehtojen täyttymisestä. Esimerkkinä mainittakoon tilanne, jossa ehtona on testamentinsaajan täysi-ikäisyyden saavuttaminen.

Jos testamentattu omaisuus on määrätty jonkun toisen hallintaan tämän eliniäksi, alkaa testamentissa omaisuuden omistusoikeuden saajan perintöverovelvollisuus vasta, kun omaisuuden hallintaoikeuden haltija on kuollut. Näin on kuitenkin vain, jos testamenttaajalla ei ole perillisiä. Mikäli testamentintekijällä on perillisiä, määrätään näille pääsääntöisesti perintövero heti testamenttaajan kuoltua, vaikka omaisuus jäisikin tosiasiassa jonkun muun henkilön hallintaan tietyksi ajaksi. Perintöverotuksessa omaisuuden arvosta vähennetään kuitenkin tällöin käyttö- tai hallintaoikeuden kapitalisoitu arvo. Siinä tapauksessa, että henkilö on testamentilla saanut ainoastaan käyttöoikeuden tiettyyn omaisuuteen, ei tälle muodostu perintöverovelvollisuutta.

Mikä viranomainen määrää perintöveron?

Perintöveron määrää se verotoimisto, jonka alueella perinnönjättäjä kuollessaan vakituisesti asui.

Kuinka veroilmoitus perintöveron kohdalla hoidetaan?

Kun kyse on perintöverosta, veroilmoituksena toimii vainajan omaisuudesta tehty perukirja, joka toimitetaan verotoimistoon, jonka alueella perinnönjättäjä kuollessaan vakituisesti asui. Jos perukirjaa ei ole asianmukaisesti toimitettu, suorittaa verotoimisto ns. arvioverotuksen.

Kuinka suuri perintövero tällä hetkellä Suomessa on?

Perintöveron määrä riippuu perinnön saajan suhteesta vainajaan: tällä perusteella Suomessa on järjestetty kaksi eri perintöveroluokkaa. Opuslexin artikkelikirjastossa on erillinen artikkeli, ”Perintöveroluokat ja niille maksettavan perintöveron määrä”, joka käsittelee perintöveron määrää.

Voiko velvollisuus perintöveron maksuun vanhentua?

Velvollisuus toimittaa perintöveroa poistuu, jos perintöverovelvolliselle ei määrätä perintöveroa maksettavaksi kymmenen vuoden kuluessa perintöverovelvollisuuden alkamisesta tai siitä, kun perukirja on toimitettu verotoimistoon.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Miksi edunvalvontavaltuutus tulisi tehdä juuri nyt?

Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.

Lue artikkeli

Artikkelit

Perimysjärjestys

Kuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.

Lue artikkeli

Artikkelit

Hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Avoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.