Varatuomari Altti Lepoluoto, Raahe, As:tsto Paakki & Lepoluoto & Kivijärvi Oy, altti.lepoluoto@paakki.net
Perintöveroa maksetaan omaisuudesta, jonka omistusoikeus on saatu perillisaseman tai testamentin perusteella. Tästä omaisuudesta maksettavan perintöveron määrä riippuu perinnönsaajan tai testamentinsaajan suhteesta vainajaan: tämän lähimmäissuhteen perusteella muodostuvat ns. perintöveroluokat. 1.1.2008 alkaen voimaan tullut perintöverouudistus on muovannut perintöveron määriä, ja tässä artikkelissa esitellyt määrät koskevat uudistuksen jälkeen kuolleiden perikuntia. Perintöverouudistuksen myötä perintöveroluokat ovat seuraavat:
Ensimmäinen veroluokka
Toinen veroluokka
Ensimmäiseen veroluokkaan kuuluvat henkilöt maksavat veroa seuraavan taulukon mukaan:
Verotettavan perinnön Veron suuruus euroina Ylimenevään osaan
arvo euroissa osuuden alarajan kohdalla kohdistuva veroprosentti
20 000 – 40 000 100 10
40 000 – 60 000 2100 13
60 000 – 4700 16
Toiseen veroluokkaan kuuluvat henkilöt maksavat edellä olevan taulukon mukaiset veromäärät kaksinkertaisina. Perintöosuuden määrä, josta henkilö maksaa perintöveroa, vahvistetaan täysin sadoin euroin ja tästä ylimenevää osaa ei siis oteta huomioon.
Perintöveron laskemisesta lienee syytä mainita käytännön esimerkki. Vainajan aviopuoliso on saanut testamentin nojalla perinnökseen 25 050 euroa. Puolison perintöosuus vahvistetaan täysien satojen mukaan ja tämän jälkeen perintöveroa maksetaan siten osuudesta, jonka suuruus on 25 000 euroa. Vainajan aviopuoliso kuuluu ensimmäiseen veroluokkaan. Perintöveron suuruus 20 000 eurosta on 100 euroa ja tämän rajan ylimenevästä osasta 5 000 eurosta veroa maksetaan 10 prosenttia. Yhteenlaskettuna puolison maksettavan perintöveron määräksi tulee siten 600 euroa.
Lisätietoa perintöverosta löytyy osoitteesta www.vero.fi.
Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.
Lue artikkeliKuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.
Lue artikkeliAvoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.